Julkaistu: 17.04.2008
Arvostelija: Tommi Saarikoski

Woimasointu
Kokkolan ramopunk-ihme James Puhtoren palaa l�hes kymmenen vuoden hiljaiselon j�lkeen ilmeisesti pienen painostuksen siivitt�m�n� EP:n muodossa ja keikkojakin lienee tiedossa. Ramopunkhan on ramopunkia, eik� muuksi muutu, joten taattua tavaraa on tiedossa. T�llaista omalle tyylilleen omistautumista on pakko ihailla, mutta samalla her�� ajatus siit�, ett� olisiko pitk�n tauon syyn� ollut juuri kyll�styminen saman vanhan veivaamiseen?
Niin tai n�in, viiden kappaleen EP ei tarjoa yll�tyksi�. Saatteen mukaan biisit on pistetty p�iv�ss� purkkiin, eik� s�velt�misess�k��n liene kovin paljoa kauempaa kulunut. Syd�meni Forssaan j�i ansaitsee kunniamaininnan pimppi-sanan ujuttamisesta sanoituksiin, ja (Baby t�� on) Tennessee j�� �rsytt�vyyteen saakka p��h�n py�rim��n ja onkin ehdottomasti tarttuvin siivu. Muuten vajaan kymmenen minuutin sis�ll� ehdit��n tarinoida niinkin erilaisista aiheista kuin Elviksen telkkarista, avaruudesta sek� tylyst� metsurista.
James Puhtorenin paluu lienee alan entusiasteille ilouutinen, mutta asiaan vihkiytym�tt�m�lle julkaisu on varsin yhdentekev�. Kyll�h�n kiekkoa jonkin aikaa py�r�yttelee, mutta kun karmea p��t�skappale Timber! ja r-kirjaimen sorautukset tulevat liian tutuiksi, on parasta vaihtaa levy� ihan mielenterveytt�kin silm�ll� pit�en. N�ht�v�ksi j�� kuinka kauan trio itse jaksaa paahtaa ennen seuraavaa taukoa.




Kokkolan ramopunk-ihme.
(P�ivitetty 17.04.2008)