Julkaistu: 17.04.2008
Arvostelija: Tommi Saarikoski
Woimasointu
Kokkolan ramopunk-ihme James Puhtoren palaa lähes kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen ilmeisesti pienen painostuksen siivittämänä EP:n muodossa ja keikkojakin lienee tiedossa. Ramopunkhan on ramopunkia, eikä muuksi muutu, joten taattua tavaraa on tiedossa. Tällaista omalle tyylilleen omistautumista on pakko ihailla, mutta samalla herää ajatus siitä, että olisiko pitkän tauon syynä ollut juuri kyllästyminen saman vanhan veivaamiseen?
Niin tai näin, viiden kappaleen EP ei tarjoa yllätyksiä. Saatteen mukaan biisit on pistetty päivässä purkkiin, eikä säveltämisessäkään liene kovin paljoa kauempaa kulunut. Sydämeni Forssaan jäi ansaitsee kunniamaininnan pimppi-sanan ujuttamisesta sanoituksiin, ja (Baby tää on) Tennessee jää ärsyttävyyteen saakka päähän pyörimään ja onkin ehdottomasti tarttuvin siivu. Muuten vajaan kymmenen minuutin sisällä ehditään tarinoida niinkin erilaisista aiheista kuin Elviksen telkkarista, avaruudesta sekä tylystä metsurista.
James Puhtorenin paluu lienee alan entusiasteille ilouutinen, mutta asiaan vihkiytymättömälle julkaisu on varsin yhdentekevä. Kyllähän kiekkoa jonkin aikaa pyöräyttelee, mutta kun karmea päätöskappale Timber! ja r-kirjaimen sorautukset tulevat liian tutuiksi, on parasta vaihtaa levyä ihan mielenterveyttäkin silmällä pitäen. Nähtäväksi jää kuinka kauan trio itse jaksaa paahtaa ennen seuraavaa taukoa.
Kokkolan ramopunk-ihme.
(Päivitetty 17.04.2008)