• Arviot
  • Levyt
  • Pienet
  • Livet
  • DVD
  • Kirjat
• Haastattelut
• Artikkelit
  • Ajankohtaista
  • Klassikko
  • Sarjakuvat

Nada Surf: Lucky

City Slang

”Uudella albumillaan yhtye ei tarjoile kuulijoilleen mitään uutta.” Kuultuani paljon hyvää Nada Surfista ajattelin, että kerrankin pääsen nerokkaasti välttämään tuon kriitikoiden vakiolauseen, sillä yhtyeen aikaisemmat levyt ovat minulle täysin tuntemattomia. Harmikseni täytyy todeta, ettei moinen salajuoni onnistunut alkuunkaan. Suloisen ystävällisillä soundeilla varustettu yhtyeen viides studioalbumi Lucky ei edes minun korvissani kuulosta uudelta, kiinnostavalta saati alkuunkaan ainutlaatuiselta. Tuntuu kuin olisin kuullut kaiken tämän aikaisemminkin.

Joidenkin levyjen kanssa käy aina samalla tavalla. Kaikissa kappaleissa on jotakin hyvää, mutta ne tukehtuvat toistensa tasaisuuteen. Mukavasti polveilevia keveitä melodioita, kaunista harmoniaa ja tarttuvia lyyrisiä koukkuja tulvii korviin sulavalla tahdilla koko levyn ajan, mutta kaivattua intensiivistä kuuntelukokemusta ei synny edes pakottamalla. Ajatukset harhailevat aina jonnekin muualle ja on ihme, jos jotakin todella jää mieleen.

Lupaavasti levyn aloittava See These Bones sisältää omalta osaltaan täydellisiä pieniä hetkiä. Kohdalta 02:24 alkava asteittain laskeva laulustemmapätkä on puhdas kuuden sekunnin taivas, jonka ansiosta kyseisen raidan jaksaa kuunnella vaikka kuinka monta kertaa. Kolmantena kuultava Beautiful Beat sen sijaan on virheetön tyylinäyte kappaleesta, jonka ainoana kuuntelua motivoivana elementtinä toimii vahvan musiikillisen nosteen omaava kertosäkeistö. Kappaleen A-osat sen sijaan nöyrtyvät pelkäksi täytteeksi. Tätä jatkuu monen muunkin raidan kohdalla. Vasta levyn loppupuolen molliin tipahtava kappalepari The Fox sekä The Film Did Not Go ´Round pistävät omalta osaltaan ujosti kampoihin levyn muulle materiaalille ja tuovat mukaan ripauksen sitä syvyyttä, joka levyn alkupuoliskolta tuntuu puuttuvan täysin.

Duurivoittoisten peruskivojen kappaleiden virrasta löytyy hetkensä, mutta ne ovat verrattavissa samanlaisiin elämän pieniin iloihin kuin tuntemattomalta kassajonossa saatu ystävällinen hymy tai kadulta löytynyt kahden euron kolikko. Ne unohtuvat hyvin pian.

Kommenttien keskiarvo:

kipinahepo kommentoi 15.04.2008:

Pisteet:

See these bones asetti odotukset suht korkealle nada surfin uutukaisen suhteen. Levy on kuitenkin pienoinen pettymys, hieman samalla tavalla kuin edellinen The weight is a gift. Levyllä on yksi upea kappale (see these bones), muutama hyvä (are you lightning?, weightless), pari "iha kivaa" (whose authority ja I like what you say), ja loput onkin sitten kohtalaisen turhia veisuja. Tosiasia on se, että nada surfin kahen viimeisimmän levyn parhaat biisit yhdistettynä, paketti ei pärjäisi alkuunkaan Let go:lle. Harmi vaan, sillä pidän kovasti bändistä. Harmi myöskin että vaikka tilasin levyn spessu-version, sain iha normilevyn. Ja harmittaahan sekin myös ettei suomesta saa mistään nada surfin sinkkuja (ei monen muunkaan bändin). Harmi sekin ettei JariJ arvostellut levyä, mutta jään odottamaan hänen kommenttejaan levystä suurella mielenkiinnolla..!

JariJ kommentoi 16.04.2008:

Pisteet:

Arvostelin kyseisen levyn Soundiin ja valittavasti oli "jätettävä" arvosana kolmeen tähteen. Näin Desibelin suomalla mahdollisuudella lisään perään kuitenkin puolikkaan, sillä Nada Surfilla on sydämessäni kuitenkin varsin reilusti tilaa.
Kuten Kipinähepo, myös minä petyin levyyn. Pidin The Weight..-levystä ihan pirusti sen ilmestyttyä (kuten arviosta voi lukea) ja lähes yhtä paljon myös Let Gosta. Nykyään rankkaan jälkimmäisen selvästi edelle, sillä se on on kestänyt aikaa ja säännöllistä kuuntelua selvästi paremmin.
Mutta takaisiin Luckyyn. Hyviä biisejä löytyy levyltä kyllä, mm. aiemmin mainittu See These Bones ja Nunnunkin esiin nostamat loppupuolen mollikaunokin The Fox ja The Film Did Not Go Around. Mahalaskuista esiin voisi nostaa I Like What You Say joka lienee tyhjänpäiväisin kappale NS:n historiassa.
Tiivistetysti voisi sanoa, että hieman bändin nykykunto kyllä huolestuttaa, mutta ehkä Luckylle tulee vain antaa aikaa. Sain levystä ennakkoversion joskun tammikuussa ja on tullut ehkä liiankin tiivisti sitä luukuteteltua.