Julkaistu: 09.04.2008
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo
Around Your Neck
Helsinkiläisen, sisäänpäin kääntyneen aggressiivista indie/alternative-rockia soittavan Murmanskin debyytti on yksi odotetuimpia kotimaisia levyjä muutamaan hetkeen. Ei ehkä kovin monelle, mutta meikäläiselle kyllä. Siitä lähtien kun näin yhtyeen nykyisen laulajansa Lauran kanssa vajaa pari vuotta sitten Tampereen Vastavirta-klubilla, olen odottanut tätä levyä. Jo yhtyeen aiemman solistin Elisabethin aikainen Teeth-EP oli todella kova esitys – olihan siinä jo kuultavissa yhtyeen tumman alavireinen, säröisesti junnaava ja raivokkaasta haaveilevaan vaihteleva kylmä maalailu. Lauran myötä Murmansk sai vielä edellisen päälle jotain lisää. Syystä tai toisesta olen ollut alusta asti myyty tuon äänen edessä, äänen joka on samaan aikaan sekä ajattoman kaartava että punkisti raivokas. Pehmeä, mutta kova kuin kivi.
Murmanskin debyytti ei aloita helposti. Nimibiisi lähtee yli kaksiminuuttisella melusurinalla, jossa hätäisempi saattaisi alkaa jo kärsimättömäksi. Kun biisi sitten lähtee lopulta liikkeelle, ei odotusaikaa enää muistakaan. Melko ilmavalla otteella tummaa tapettia vaeltava junnaus kasvaa hienovaraisesti ja malttaa kipakasta rumpaloinnistaan huolimatta myös hengittää. Huohottamalla toki, mutta silti tukahtumatta. Kipakalla vallilla lähtevä Vague Language jatkaa vähintään yhtä hyvällä sykkeellä, tarjoten purskahtelevan säröjunan oheen ohuessa yläpilvessä kaikuisasti leijailevaa siveltimenjälkeä. Pääasiassa mennään kuitenkin energisesti, bändin soundia leimaava shoegazing on selkeästi vain sivuroolissa. Toki vahvassa sellaisessa.
Pale on yhtä tehokas energiapakkaus, mutta hiukan rauhallisemmin pohdiskeleva Nothing But The Moon väräjävine melodioineen nousee tästäkin korkeasta tasosta vielä esille. Saman tekee ehkä levyn valoisin kappale Melvin Told Me. Levyn vahva intensiteetti ei missään kohtaa notkahda, mikä on tällaisessa junnaavassa laukassa selkeä avainjuttu. Jokainen biisi kuulostaa osalta kokonaisuutta mutta myös yksittäisenä teoksena kantaa korkeilla pisteillä. Bändillä on omannäköisensä soundi, jota se osaa vielä kuvioida sävykkäästi ja sen päälle laulaja, joka nousee vahvasti maalatun kuvion päälle. Vaikka toki kuulostaakin välillä siltä että laulaisi levynkanteenkin päätyneen verhon takaa… Jos ruvella oleva särö kuulostaa ajatuksena hyvältä, kannattaa Chinese Locksiin ilman muuta satsata. Yksi vuoden kotimaisia levyjä ja vahvasti ehdolla kovimmaksi debyytiksi.
Helsinkiläinen nelikko tekee säröistä, riisuttua ja tummanpuhuvaa indierockia yhdistettynä popmaisiin ja alavireisiin laulumelodioihin, tunnelmien vaihdellessa ahdistavasta haikeaan, latautuneesta ja intensiivisestä kylmään ja etäiseen.
Linkki:
facebook.com/murmansk
(Päivitetty 14.9.2012)
Kommenttien keskiarvo: