Full House

Lahtelaista, mikä ettei? Jos ei mallas maistu, vahvempaakin on. Nuijanukutusta tarjoilee esimerkiksi Lahdesta kotoisin oleva hardcore-orkesteri Out of Breath, joka juimii varttitunnin mittaisella debyyttijulkaisullaan seitsemän biisin verran metallisemman puolen punkkia.

Ja mitä metallisemmaksi Out of Breath äityy, sitä paremmalta se kuulostaa. Kyllä yhtye osaa soittaa nopeastikin, mutta vahvimmillaan se on kun se on raskas. Tanakka riffi riffin perään paiskottuna pistelee kuulijaa rehellisesti ympäri korvia kitaristikaksikko Mikon ja Villen kitaroiden jyrätessä. Soiton puolesta valittamista ei juurikaan ole. Vokalisointi sen sijaan tökkii parilla ensikuulemalla. Kimmon huuto häviää auttamatta esimerkiksi Abduktion Mikko Suikkasen tai Lighthouse Projectin Tonin karjunnoille. Tuplattuina vokaalit toimivat kuitenkin hienosti.

Kappalemateriaali on sen verran tasavahvaa, ettei huippukohtia ole helppoa eritellä. Levyn paras biisi Cross the Line tyrmää painavalla jurnutuksella. Välillä junnaukset tosin hidastelevat liikaakin, kuten avauskappale ####:n lopussa. Pääosin meininki on onneksi ansiokasta, eikä biiseistä keksi kummempaa valittamisen aihetta. Ehkä vastaisuudessa toivoisi yhtyeen ottavan hieman enemmän itsestään irti sävellyspuolelta, nyt riffit uhkaavat toistaa itseään. Onneksi levy on pidetty sopivan mittaisena, eikä matkan varrella kyllästy. Päinvastoin: viimeisenä kuultavan nimibiisin KFTB jälkeen tekee mieli painaa play-namiskaa uudestaan.

KFTB on kelpo avaus nuorelta (perustettu 2003) yhtyeeltä. Abduktion valta-asemaa suomalaisen hardcoren kärkinimenä Out of Breath ei kykene haastamaan, muttei jää myöskään liian pahasti jalkoihin. Kasvun varaa on vielä.