rain diary: rain diary (EP)

Viipyilevä olisi varmaan hyvä sana kuvaamaan kuusihenkisen rain diaryn tummasyisen pohdiskelee musiikkia. Kuvaavia sanapareja voisivat olla myös kiirettömän mahtipontinen ja unisen herkkä. Yhtyeen MySpace-sivulta löytyvät kategoria-valinnat progressiivinen, gootti ja rock toki kertovat jo jotain, mutta noilla eväillä rain diaryn päiväkirja voisi olla ihan erilaistakin luettavaa.

Yhtyeen neljän biisin anti vaihtelee hitaasti kasvatetusta, lähes laahaavasta näppäilystä hiukan kiivaampiin kaariin. Suhteellisen onnistunut herkkyyden tavoittelu mahdollistuu riittävällä tilan ja ajan antamisella biisien kasvua varten. Metallisen suuntaan väreileviä kiivaampia kasvatuksia ei päästetä ohjaksista, vaan soiton (ja laulun) intensiteetti pysyy hyvin alusta loppuun melko hienovaraisena. Lamppua ei poksauteta liian sähäkillä tehopiikeillä vaan sen annetaan lämmetä pikkuhiljaa. Avausraita Ninan kohdalla se lopussa hehkuu jo melkoisen kirkkaasti. Tommi Suomalan vokalisointi kosketinsoittaja Tytti Topparin osuvalla taustatuella sopii musiikkiin hyvin, vaikka siitä ehkä vielä hiukan uupuukin sellaista todellista virtuositeettia.

A Song Of Mellow Weep pääsee vauhdikkaampaan potkuun nopeammalla kasvatuksella ja on tunnelmaltaan hiukan valoisampana raitana hyvää vastapainoa levyn synkemmille nurkille. Ehkä vahvimman tunnelatauksen yhtye on saanut rakennettua päätösraidalle It´s Only Rain. Kaiken kaikkiaan yhtye tuntuu olevan ihan kokonaisvaltaisesti mielenkiintoisella polulla, jota kuljetaan suhteellisen tasapainoisesti ja kompastelematta. Jäämme siis odottamaan jatkoa ja vieläkin vahvempia näyttöjä.