Julkaistu: 16.11.2002
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo
Sony
Japanin keisarillisen saarivaltion lipunkantaja hiphopin ja elektro-osaston puolelta, tuottaja ja kääntöpöytäspesialisti Dj Krush, lähestyy taas markkinoita uudella haastajalla. Viesti syvyydessä on Hideaki Ishii -nimellä kasvaneen erittäin tuotteliaan miekkosen yhdestoista(!) pitkäsoitto. Kaveri on kuitenkin tuutannut ensimmäisen Strictly Turntablized nimetyn albuminsa vasta 1994, joten levy vuodessa ei vielä riitä. Ja mikä hienointa, suurimman osan aikaa miekkonen on onnistunut ylläpitämään kohtuullisen mukavaa tasoa tuotoksissaan. Samalla linjalla jatkaa myös tuorein.
Trip-hopista aina drum n’ bass –höysteisiin junnauksiin kulkeva kymmenen pitkän kappaleen ja yhden välisoiton kokonaisuus alkaa liikettä lantioon ja nykimistä raajoihin aiheuttavalla Trihedron featuring Opus -kappaleella. Jäisesti helisevät syntsailut nivoutuvat nykivän laiskaan biittiin, joka hetkittäin karkailee kunnon rumpubassohengessä. Industrialiselta Massive Attackiltä kuulostava Taki No Tajimi (Journey Of Time) featuring Inden juoksee jo nimensä kertoman mukaan Indenin räpäytyksillä suhteellisen vauhdikkaasti. Jaappanin kieli kuulostaa erittäin toimivalta tässä tarkoituksessa. Rykivällä biitillä etenevä instrumentaali Sanity Requiem, High Priestin sekä M. Sayyidin rullaavia vokaaleita käyttävä Supreme Team featuring Anti-pop Consortium sekä kuin robot-walkiin tehty, loppua kohti kiihtyvä yhdeksänminuuttinen The Blackhole -instrumentaali vievät bileitä eteenpäin ja alkaa kieltämättä päästä melkoiseen jamitusfiilikseen. Enemmän levy tuntuu olevan tuota drummin’ n’ bassin’ –osastoa, mukavia breakbiittejä kaikkien tanssieläinten iloksi.
Anticon vierailee Song For Johnny Walkerilla. Uhkaavan painostavasta alusta syöksytään vauhtiin Anticonin possen tikatessa rullaavaa flowta Johnnylle. Krush kättelee niin itä- kuin länsirannikonkin tekijöitä, tuloksena yhtenäinen tummasävyinen breakbeathiphop –lätty. Minuutin välisoitto D’you Hear That? johdattaa kuulijan Alethavo (thruthspeaking) -raitaan, jossa kokonaisuuteen lisätään unelias rhythm n’ blues -naisääni Angelina Esparza. Melkein kitaralta vaikuttavaa pyrähtelyä kuuluu, metallista tosin. Latinohengessä juokseva metallinen trip-hop kohtaa r n’b:n? Muun muassa Taxi Gangin ohessa vaikuttaneet Sly & Robbie ovat lyöneet Krushin kanssa viisaat päänsä yhteen, tuloksena The Lost Voices, eli bileet siirtyvät hetkeksi Jamaikalle. Livebasso ja rummut, percussioita ja käärmeenlumontasämplejä. D-Madness ja Masato Nakamura vierailevat Nakamuran alttosaksofonia ja huilua hyödyntävässä But The World Moves Onissa, D-Madnessin viulu vilahtelee myös taustalla. Rinneradio meets trip-hop? Kun Abijah vielä lopuksi tyylittelee soulahtavan What About Tomorrowin, alkaa työvoitto olla lähellä. Ei välttämättä mitään hirveän uutta tai originaalia, vain tyylikäs paketti hyväksi koettua laatua mukavaan ja vaihtelevaan biletykseen.