Alestorm: Captain Morgan�s Revenge

Napalm Records

Minun on vaikeaa keksi� skottilaista Alestormia suurempaa neroutta. Olen valtava Errol Flynnin meriseikkailuelokuvien ihailija. Siin� kun ovat Pirates of the Caribbeanien neiti Bloomit ja teini-Deppit kaukana, kun miehet seilaavat seitsem�ll� merell�. Merirosvojen maailmassa on viel� nykyp�iv�nkin jotain myyttist�, maagisen realismin kaikuja kenties, salaper�ist� kiehtovuutta. Kapteeni on hieno asia, erityisesti jos sen kyytipoikana on kolaa. Vain merkkarit eiv�t saa varauksetonta ylistyst� minulta, mutta tuen silti niiden perusajatusta. Yritin t�llaisista l�ht�kohdista huolimatta olla objektiivinen piraattien teemoihin kytkeytyv�n skotlantilaisen Alestormin metallin kohdalla. Yritykseni ep�onnistui surkeasti.

En tied� suoraan sanoen paljoakaan merirosvometalligenrest�. Alestormia en ollut kuullut koskaan aiemmin ja vain yksi toinen yhtye oli minulle tuttu yleens�kin t�t� ennen genren edustajana. T�st� yleisest� tiet�m�tt�myydest�ni huolimatta tied�n sent��n t�m�n: jo aloitusraita Over the Seas sis�lt�� gigaluokan miehuusarvoja typerrytt�v�n pallikkaiden kitarariffiens� ja j�ttikliseisten � hey!� -huudahdustensa vuoksi. Kakkosraitana tuleva ihanan kornilla tavalla eeppinen nimibiisi paiskoo menem��n sellaisen merisotailmapiirin rumpujensa rytistess� jo alussa kuin laivan tykkien, etten ole vastaavaan viattomalla tavalla toteutettuun riemukkaaseen t�mistelyyn t�rm�nnyt varmaankaan viimeiseen vuoteen. Iloisesti kolmantena roikaava The Huntmaster on hetkitt�in kuin Jethro Tullia heavykierteell�.

Loppulevyk��n ei pet�. Nancy the Tavern Wench on suoranainen kaljoittelua varten luotu yhteislauluballadituokio. Death Before the Mast on t�m�n j�lkeen kuin sumusta yll�tt�en iskev� sankarimetallinen sotalaiva ja t�llaisia kuumeisella pikanopeudella p�rskivien aaltojen p��ll� paahtavia teoksia riitt�� aina koko 40 minuutin levyn viimeiseen sekuntiin asti. Yksik��n kymmenest� raidasta ei aiheuta tylsistymist�, vaan niiden paikat levyll� on valittu huolella ja taidokkuudella. Erityisen suuri kiitos tulee koskettimien oivaltavalle k�yt�lle tunnelmanluojana, ilman pelkoa niiden p��llek�yvyydest�. Kaikki b�ndin soittajat antavat toisilleen tilaa juuri sopivasti ja tuotanto korostaa t�llaista demokraattista ratkaisua eritt�in mukavasti. Mik� hienointa, levy p��ttyy Skotlannin ep�viralliseen kansallislauluun.

Captain Morgan�s Revenge on kiehtovan poikamaista, j�rjett�m�n energist�, perinteisen metallin parhaita piirteit� t�ysin estottomalla sein�hulluudella hy�dynt�v�� polkkaamista, jonka l�himm�t vertailukohdat l�ytyv�t enemm�nkin Flogging Mollyn folkpunkista kuin mist��n heti mieleen tulevasta toisesta metallisaran puurtajasta. Poppoon energia on upea osoitus siit�, ett� jos on jotain mit� kaikki metalligenret edes joskus kaipaavat, se on t�llaista vaihtelun vuoksi hieman itseironistakin huumoria ja t�rke�� viihdytt�misen draivia. Tiivistettyn�: romminkatku, meren p�rske, keula tanassa kohti uusia valloituksia = viisi t�hte�.