Julkaistu: 05.03.2008
Arvostelija: Jarmo Panula
Earache
Tiukka metallikausi on rankentanut ja synkistänyt levyhyllyäni viimeisten kuukausien aikana. Siksi Thrashing Like A Maniac -kokoelma kansitaiteineen herätti vilpittömän kiinnostukseni valtavien promolevypinkkojen keskeltä. Eli ei muuta kuin kuusitoistabiisinen perinteikästä, jopa vanhanaikaista rässittelyä soimaan.
Pääosin jenkki- ja brittitarjonnasta koostuva lätty kunnioittaa alkuperäistä thrash-meininkiä omaan makuuni verrattuna turhankin paljon. Kokoelma tarjoaa levyllisen keskinkertaisia huutovokaaleja, ja yleisesti ottaen melko pelkistettyä, mutta sitäkin räkäisempää ja agressiivisempaa tavaraa. Meininki on sama alusta loppuun, sillä materiaali on jopa hämmästyttävän yhtenäistä, luettakoon se sitten vahvuudeksi tai ei. Modernin metallin ystäville levy onkin ehkä liian suoraviivainen, yksitoikkoinen ja räkäinen paketti.
Aluksi levy tuntui puuroutuvan pahasti tusinabändien sahatessa toisiaan muistuttavia simppeleitä riffejä. Kunnon kertosäkeet ja koukut ovatkin valitettavan vähissä, eikä teknisyydelläkään suuremmin herkutella. Hittejä ei ole yhtään liikaa, ja pakan paras kortti lyödään pöytään heti kättelyssä Bonded By Bloodin toimesta. Toistaiseksi omakustannetasolla painiva jenkkipumppu päihittää kokoelman levyttävät bändit energisellä, nopealla ja tarttuvalla rallillaan Immortal Life. Muina mieleen jäivät Dekapitatorin tiukka hakkaus, sekä länsinaapuristamme ponnistava Decadence vihaisen naisäänen voimalla. Suomessa äskettäin keikan heittänyt Municipal Waste taas pettää pahasti nimekkyyteensä nähden. Loppu onkin sitten sitä perushuttua, välillä hyvässä, välillä pahassa. Kahta ja puolta tähteä parempaan tämä asialliselta vaikuttanut kokoelma ei millään pysty.
Kokoelmia koti-Suomesta ja suuresta maailmasta.
