Kalashnikov: Askeesi (EP)

Joensuulainen Kalashnikov ei nimestään huolimatta ole väkivaltainen tai päällekäyvä kuin rynnäkkökivääri. Eikä siitä lähde sitä klassikko-aseelle omalaatuista papatustakaan… Tuoreella neljän biisin EP:llään kolmikko sukeltaa syrjäytyneiden ihmisten elämään Salingerin hengessä. Silti erilaisia mausteita tarpeen mukaan poppiinsa sekoitteleva yhtye ei ole mitenkään kokonaisvaltaisesti alakuloinen tai melankolian vallassa. Ennemminkin bändin tapa käsitellä asiaansa liikkuu kepeästi, hetkittäin miltei ilakoiden.

Avausraitana soiva nimibiisi sukeltaa askeesin maailmaan menevällä särö-svengillä, astellen irtonaisesti kohtuullisen tarttuvaan kertoon. Nytkyvämpi Sherpa liikkuu yhtä kevyesti, mutta hiukan tummemmissa vesissä. Asian äärelle yhtye oikeastaan pysähtyy vasta Salingerin lapset-raidan seesteisissä tunnelmoinneissa. Paniikki! tarkkailee huutomerkki-nimestään huolimatta aihettaan myös aika rauhallisesti, ilman hätiköintiä. Huuliharppu ei ehkä ole ensimmäinen soitin, minkä tahtiin tulisi mieleen panikoida…

Kolmikon kitaravoittoinen suomenkielinen pop on mietittyä ja mukavan kepeää. Soitto ja biisien kulku ei missään kohtaa laahaa, mutta trio onnistuu välttämään myös turhan hötkyilyn. Moninaisine mausteineen yhtyeen pop ei edusta suoraan mitään tiettyä perinnettä, vaan onnistuu luovimaan aikalailla omilla aalloillaan. Ei Askeesi-EP:ltä silti mitään ylimaallisen pysäyttävää tule vastaan. Onpahan vain neljä raitaa mukavan irtonaista ja tasapainoisen oloista poppia.