Julkaistu: 18.09.2001
Arvostelija: Jari Jokirinne
Beggars Banquet
Vuosikaudet vaihtoehtorokin puulaakisarjoissa virunut Buffalo Tom ilahduttaa vähälukuista fani-laumaansa kohtalaisen onnistuneella kokoelmalevyllä. Horjuvasta college-bändistä breikkausta odottelevaan ja sittemmin rooliinsa tyytyneen trion matka tiivistyy kokonaisuudessaan yhteen sanaan; melkein.
80-loppupuolen Boston-skenen pioneerit jäivät armotta aikalaistensa Pixiesin, Lemonheadsin ja Throwing Musesin jalkoihin, jotka kaikki kokivat huippunsa ja hajosivat tai unohtuivat melko rivakkaan tahtiin. Buffalo Tom ei oikeastaan edes saanut sitä vartin julkisuutta, vaikka vuoden 1992 Let Me Come Over-levyn myötä sitä hieman yritettiinkin leipoa.
Yhä sitkeästi alkuperäisessä kokoonpanossa paahtavan bändin parhaat biisit sijoittuvat kuitenkin lähemmäs 90-luvun loppupuolta, jolloin Buffalo Tomin tavaramerkiksi muodostunut laiskahko rokkaus oli jo auttamattomasti museotavaraa.
Uran alkuaikojen perusrokkia kuunnellessa palautuu valitettavasti mieleen miksi keskitietä hiponut Buffalo Tom ei oikein koskaan iskenyt. Radikaalimmat ja riskejä kaihtamattomat aktit vetivät kaiken mielenkiinnon itseensä, sillä mukavuudella ei rock-maailmassa pärjätä. Parhaiten ajan hammasta on kaihtanut näppärä Kitchen Door, myös biisintekijä Bill Janowitzille erityisen tärkeä Mineral hehkuu yhä maukkaasti.
Kaikki kuusi pitkäsoittoa ovat tasapuolisesti edustettuina ja onpa mukana hitaasti kiiruhtava The Jam-coverikin, Going Underground. Koko bändin pitkän kaaren kattavan (18 biisiä) ja informatiivisen paketin soisi olevan esimerkkinä muillekin koosteille, kerrankin levyn kansista löytyy oikeasti mielenkiintoista tarinaa jokaisen biisin syntyhetkistä ja -tunnelmista. Selkeästi käsityönä koostettu.
