Matara Music

Ennen debyyttialbumiaan muutaman EP-levyn julkaissut Maplesnow on itselleni täysin uusi tuttavuus. Shrapnel Soulin tyylikkään pelkistetty kansitaide nostaa odotukset korkealle myös musiikin osalta, mutta valitettavasti on heti alkuun sanottava, ettei Maplesnow´sta ja minusta aivan ylimpiä ystävyksiä tullut, jos nyt edes hyvänpäiväntuttujakaan. Paperilla Shrapnel Soul kuulostaa varsin lupaavalta, mutta toteutus on sen verran heikko, että Maplesnow´n tumman melankolinen pop-rock lähinnä masentaa.

Maplesnow kompastelee albumillaan moniinkin seikkoihin. Päällimmäisenä korvaan särähtää laulaja/basisti Heikin äänenkäyttö. Shrapnel Soulin sisältämät kappaleet tarvitsisivat tulkitsijakseen vahvan äänen ja tähän Heikin äänijänteet eivät riitä, vaikka yritys onkin kova. Todella tönkkö rallikuskienglanti ei varsinaisesti auta asiaa, sillä osa sanoituksista menee tästä syystä ohi ilman kansivihkon tukea. Tämä on sinänsä harmi, sillä lyriikat ovat varsin mallikelpoisia. Toinen ongelma on yhteissoitto. En tiedä, miten Maplesnow onnistuu tehtävässään livenä, mutta studiossa soittoon ei ainakaan ole saatu taiottua minkäänlaista henkeä. Musisoinnista puuttuu kaikki irtonaisuus, imu ja dynamiikka, ja välillä rummut tuntuvat laahaavan pahasti muun ryhmän jäljessä. Tuloksena on nippu laimeita ja jäykkiä mollijollotuksia.

Pressitiedotteessa lupaillaan uhmakasta itsevarmuutta ja nyanssirikkaita biisejä, mutta ainakaan omin avuin en niitä onnistu löytämään. Ennemminkin olen havaitsevani anteeksipyytelyä ja keskinkertaisia sävellyksiä. Jostain syystä biisit kuten Not My God ja Past Bedtime aiheuttavat minussa syvää masennusta ja imevät elämänhalua hiljalleen pois. Maplesnow´n melankolia ei ole puhdistavaa kuten esimerkiksi Elbow´lla, vaan lipsuu enemmän pateettisuuden puolelle.

Kaikesta huolimatta Maplesnow on onnistunut tekemään levylleen pari hyvää vetoa. Happinessissa yhtye on varmimmillaan ja Burglarsin jylhä uhkaavuus ja hienot lyriikat pelastavat todella paljon. Shrapnel Soul ei ole kovin hyvä pelinavaus, mutta jos tulevaisuudessa edes yhteissoitto saadaan hiottua kuntoon, voi jälki olla huomattavasti tehokkaampaa.