Sebastian Bach: Angel Down

EMI

Angel Down on Sebastian Bachin ensimmäinen varsinainen soololevy Skid Rown jälkeen. Näinä ”välivuosina” mies on tehnyt lähinnä musikaaleja ja esiintynyt pääroolissa mm. Jesus Christ Superstarissa.

Ennen niin kultakurkkuinen Bach tyytyy kirkumaan levyn useimmat raidat kuin todistaakseen rankkuuttaan ja elinvoimaisuuttaan. Totuus kuitenkin on, että mies oli ja on parhaimmillaan melodisissa hardrock- kipaleissa, joissa tarttuvat sävelkulut lauletaan eikä vaan rääytä karusti – hyvätasoisia revityksiä tietenkään unohtamatta.

Sitten on tämä tapaus Axl Rose. Levyn kannessa on isohko tarra hehkuttamassa miehen vierailusta albumilla. Kolmella raidalla Axlin panosta kuullaan vaihtelevalla menestyksellä. Ensiesiintymisessä Bach ja tämä hänen ”bestiksensä” esittävät Aerosmithin Back In The Saddlen. Miehet kiljuvat dueton kilpaa korkealta ja kovaa.

Toinen veto, (Love Is) A Bitch Slap. Axl on jopa merkitty biisin tekijäksi. Joku koukku tässä biisissä kyllä on – ensimmäinen tähän mennessä. Johtuneeko tutun turvallisista ja hyviksi aikoinaan havaituista Gunnarivaikutteista. Axlin kolmas ja viimeinen esitys, Stuck Inside, on näistä vaatimattomin. Sebastian Bach hoitaa tässä selkeästi pääosan vokaaleista. Hieman jää mietityttämään, mikä Axl Rosen rooli tässä oikein on…Halutaanko osoittaa, että vielä on mies voimissaan ja Chinese Democracya kannattaa edelleen odottaa? Vai onko Sebastian Bachin luotto koko pitkäsoittoaan kohtaan sen verran epävarmoissa kantimissa, että pönkitystä kaivataan esiintymällä ja muutenkin kaveeraamalla Axlin kaltaisen (ent.) supertähden kanssa?

Angel Down sisältää 14 rypistystä suht mitäänsanomatonta rockia, joka välillä kuvittelee olevansa heavyä. Melodiat eivät jää mieleen eivätkä vakuuta – niinpä Sebastian Bachkaan ei juuri loistamaan pääse. Missä ovat Youth Gone Wildin kaltaiset tajunnan räjäyttäneet hitit? Entä sydäntäraastavat nyyhkystoorit kuten 18 And Life? Jälkimmäisen sävyjä hieman tavoitellaan Be Your Side- ja albumin päättävällä Falling Into You-raidoilla, mutta paljon vaisummin ja hengettömämmin.

Miten olisi ura superhittejä heittävässä coverbändissä? Tai lakki kourassa paluu Skid Rown riveihin?