Julkaistu: 13.01.2008
Arvostelija: Otto Kylmälä
FUZZORAMARECORDS
Se tunne kun poika saa uuden lelun. Pakkohan sillä on leikkiä koko ajan ja sitä on vietävä joka paikkaan. Uusi lelu kulkee pojan kainalossa aina vessaan, tarhaan, mummolaan ja tässä tapauksessa myös levytysstudioon. Fuzzbox on ollut sen verran mielenkiintoinen lelu, että sen varaan on jaksettu puurtaa sekä kokonaista tyylisuuntaa että levy-yhtiötä. Myös ruotsalaisen Truckfightersin Phi –levyn ytimessä soi fuzz.
Jo ensimmäisen kappaleen aikana pallo karkaa käsistä eikä hommalla ole mitään päämäärää. Ainoaksi vaihtoehdoksi jääkin sitten feidata kappale pois. Fortyeight tarjoileekin jo hieman paremman makuista psykejumitusrockia ja melkeinpä tasan kymmenminuuttinen Chameleon nousee levyn keskuspisteeksi, vaikkei taiteellisen älykkyyden korkeimmilla tasoilla liikutakaan. Sellotkin tulevat mukaan harmittavan myöhään kun kappale on jo periaatteessa liukumassa ulos. Slacken nostaa temmon ja pulssin plussan puolelle kun taas Warhead jyrää Stone Temple Pilotsin kaltaisella iskemisellä, sanomatta kuitenkaan mitään. Vasta viimeisessä kappaleessa yhtye tuntuu pääsevän elementtiinsä eli hiljaiseen jumituskehittelyyn.
Levy on yhtä vuoristorataa, muttei mielekkäässä tai edes riehakkaassa mielessä. Levy on täynnä plussien ja miinuksien täyttämää ylä- ja alamäkeä. Levyn alkupuolen löysäily johtuu siitä, että miehet yrittivät etsiä hittiä, mutta koska hitit puuttuvat ei fuzz nappaa. Kun Chameleon-mammutti saatiin pois alta, niin levy sai paljon uutta verta ja pontta, mutta silti loppupeleissä viidenkymmenenviiden minuutin kesto on kuitenkin liian iso fuzz-pala purtavaksi.
Ruotsista kotoisin oleva fuzz- ja stonerrockin lipunkantaja
Kotisivut: www.truckfighters.com
(Päivitetty 13.01.2008)
Kommenttien keskiarvo:
Kyseessä on kuitenkin yhdestä genren kovimmista uusista tulokkaista. Vaikka arvostelu onkin vain yhden ihmisen näkökulma, sitä mielummin lukisi arvion näkökulmasta jossa olisi edes hieman pohjaa ja näkemystä, kuin ummikon "en tykänny" räpellyksen.
Mitä järkeä on laittaa ihminen arvostelemaan musiikkia josta ei mitään ymmärrä?
"Vaikka arvostelu onkin vain yhden ihmisen näkökulma, sitä mielummin lukisi arvion näkökulmasta jossa olisi edes hieman pohjaa ja näkemystä, kuin ummikon "en tykänny" räpellyksen."
- Hhmm. Eikös tämä sinunkin kommettisi ole vain yhden ihmisen näkökulma? Eivätkö kaikki levyarviot ole aina vain sitä? Sitä paitsi Otto Kylmälän leimaaminen ummikoksi on kaikkea muuta kuin paikkansa pitävää.
Mitä järkeä on laittaa ihminen arvostelemaan musiikkia josta ei mitään ymmärrä?
- Paikoitellen tässä on hyvinkin paljon järkeä. Jos kaikki kirjoittajat jatkuvasti arvioisivat vain jo etukäteen fanittamiaan juttuja, olisivat jutut väistämättä puolueellisia, ympäripyöreitä - ja valitettavan tylsiä.