TLS: A Song Left For You

Imperial

On hieno kokemus, kun vastaan tulee musiikkia, joka pystyy vähäisin vedoin luomaan todella kokonaisvaltaisia kuvia ja synnyttämään kuulijassa välittömästi voimakkaita visuaalisia tunteita. Kun taitavasti koostettu äänimaailma yhdistyy osuvan haikeaan melodiakynään, ollaan jo lähellä haurasta kauneuden ihannetta

TLS, alias Jonathan Axelsson, on Tukholmasta käsin vaikuttava laulaja-lauluntekijä, jonka musiikissa yhdistyvät edellä kuvatulla tavalla brittipopin melodinen perintö ja koneellisemman ilmaisun utuinen kaiku- ja biittivarasto. Mies itse kutsuu musiikkiaan osuvasti 21:st Century Shoegazeksi. Unenomaisessa äänimaailmassa hunajaiset chorus-kitarat lyövät kättä paksun syntikkamaton, etäisinä kuultavien laulumelodioiden ja tarpeen tullen purskahtelevien biittien kanssa.

Kun maalaileva tunnelmointi ja mieleen jäävä melodisuus yhdistyvät onnistuneesti, TLS on todella vahva ja mieleen jäävä. Toisaalta, tämän epäonnistuessa TLS jää auttamatta yksitoikkoiseksi ja mitäänsanomattomaksi. Tämän debyyttipitkäsoiton vahvimpia paloja ovat ehdottomasti avauskappale One Way Ticket, albumin nimibiisi sekä biiteiltään ehkä rajuin Future Rush. Samalla levy todistaa shoegazen syvintä olemusta soundien pikkutarkkana viilaamisena, aika ajoin valitettavasti myös biisikokonaisuuden yleisen mielenkiintoisuuden kustannuksella. Niinpä esimerkiksi Slice Of Precence jää erinomaisesta tunnelmastaan huolimatta yksinkertaisesti hiukan liian tylsäksi suhteutettuna yli neljän minuutin kestoonsa. Raja on varmasti hiuksenhieno ja veteen piirretty, mutta silti.

A Song Left For You on hyvä albumi. Parhaimmillaan se yhdistää erilaiset elementit yhteen todella kadehdittavan tyylikkäästi. Se ei kuitenkaan ole erinomainen, sillä mielenkiinto ei millään kanna läpi koko levyn. Biiseissä jyvät erottuvat akanoista siinä, miten onnistuneita keitoksen eri ainesosien määrät ovat. Mielenkiinto artistia kohtaan on kuitenkin herännyt ainakin tässä osoitteessa.