Grand Revolt: Trust Me (EP)

Kun helsinkiläisen Grand Revoltin ensitahdit pyrkivät ulos äänilähteestä, on välittömästi selvää, missä mennään. Vetävästi rouhien soiva basso johdattaa kuulijan nopeasti grungeen nojaavan, raskaanpuoleisen rock’n’rollin äärelle. Bändin toinen ep esittelee kolmella kappaleellaan Audioslaven ja The Hellacoptersin maisemissa etenevää paahtoa, jossa on kuitenkin kuultavissa myös selvää stonerin henkeä. Toisaalta soundissa on kieltämättä myös jotain 70-luvun loppupuolen hevimpää rockia.

Minkäänlaista yllätystä Grand Revoltin ei voi sanoa tarjoavan. Säröt jytisevät kaakossa ja metodina on ennen kaikkea äänekäs eteenpäin pyrkiminen. Paketti pysyy kuitenkin hyvin kiitettävästi kasassa ja omailmeiset nyanssit ovat kohdallaan. On sitä paitsi mielenkiintoista, että Toni Forsten (laulu) onnistuu kuulostamaan aika ajoin erehdyttävästi Nicke Anderssonilta, mutta pystyy silti välttämään tämän laululle tyypillisen monotonisuuden.

Kuten sanottua, avausraitana oleva nimibiisi Trust me käynnistää koneen hyvin klassiseen garage-henkeen. Sointi rutisee, vinkuu ja valittaa puoleensavetävästi. Teemariffin tukkoisuuteen asti puristettu rutina on erittäin toimiva ratkaisu, samoin kuin kerron puolitettu tunnelma. Huokaileva pysäytys laskee kuitenkin kappaleen kokonaisintensiteettiä ikävästi. Danger Of Turning Melancholy Into Sad Parody on puolestaan aavistuksen kaihoisampi pala – sinänsä hyvin onnistunut kappale, mutta sisältöönsä nähden kenties turhan pitkä. Ep:n päättävä It’s All About Dreams on biiseistä ehkä kaikkein suorin. Se onkin vetävää menoa, mutta uhkaa sävellyksenä upota syvään keskinkertaisuuteen.

Trust Me on kaiken kaikkiaan oivallinen kolmen kappaleen katsaus. Se onnistuu puritaanisesta hengestään huolimatta tuomaan esiin Grand Revoltin erilaisia puolia. Terävintä kärkeä julkaisu ei välttämättä hätyytä, mutta se luo kuvan todella tiukasta rock-aktista, joka on taatusti omimmillaan elävänä – hikisenä ja höyryävänä.