Julkaistu: 20.11.2007
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo
Monsp
Notkea rotta vaihtaa Kontulan lähiöjengeineen vapaalle ja lähtee palmun alle entistäkin kauemmas itään. Kontulan jyrsijän kolmas pitkäsoitto tuo myös levykaavaan Rotan live-yhtyeen Liekehtivät torsionit, mutta mukana on toki edelleen myös sämplejä ja elektronista sälää. Aika rokkaavistakin paahdoista kuljetaan tilanteen mukaan kiireettömämpään pomputteluun ja jopa psykedeelista ilmettä on onnistuttu tuomaan mukaan.
On sanottu, että suurin osa suomalaisista kaipaa loska-syksyn pimeydestä valoisampiin maisemiin. Rotan ja kumppanien maisemanvaihdos ei silti tuo pelkkää iloa ja juhlistusta remmin arjen karkoitukseen. Lahjottavat viranomaiset, transut, kaikki naiset hurmaavat fabiot ja muut perinteisesti halpoihin ulkomaanlomiin liitettävät legendat saavat Rotalta osansa. Asenne ja aiheet eivät siis loppujen lopuksi muutu hirveän paljon, vaikka kulttuuriympäristö olisikin ihan toinen. Alapää, päihteet, kaiken epäoikeudenmukaisuus ja niin edelleen. Onneksi Rotalla ja kumppaneilla riittää myös pilkettä aika samoja ratoja auraavaan touhuunsa.
Jos unohtaa ne tarinat hetkeksi ja tarkastelee tuotosta enemmän musiikillisesti, niin täytyy kyllä todeta vahvemman livesoiton tuovan hyvin lisäpotkua. Vielä kun niitä oikeasti mukaansa nappaavia biisejä olisi saatu kasaan hiukan enemmän. Nyt johtotähdeksi nousevan Pattaya pomppii -menokappaleen, hämärän Sadistiset Fabiot-säröilyn ja hilpeästi videopeli-maailmasta ammentavan Pakaroiden planetaarion ohella oikeasti viihdyttävät hetket jäävät turhan harvoiksi. Niinpä arvosanaa ei voi hirveästi lähteä tähdillä koristelemaan, muutamista hyvistä hetkistä huolimatta.
Itä-Helsingin liukaskielisin räppijyrsijä pistää laumoineen lähiötarinoita uuteen uskoon.
Linkki:
monsp.com/notkearotta
(Päivitetty 21.5.2012)