Heavy Trash: Going Way Out With Heavy Trash

Crunchy Frog

Blues Explosion jatkaa hiljaiseloaan, joten Jon Spencer on jälleen päättänyt lyöttäytyä yhteen Matt Verta-Rayn kanssa. Ensimmäinen Heavy Trash-levy sai pari vuotta sitten varsin hyvän vastaanoton, vaikka se useissa yhteyksissä leimattiinkin lähinnä Spencerin hauskapito-proggikseksi ja välipalaksi ennen uutta Blues Explosion-kiekkoa. Heitot eivät tainneet kuitenkaan osua maaliinsa, sillä Heavy Trashistä on muotoutumassa Spencerille ja Verta-Raylle paljon muutakin kuin tilapäinen hobo-ja outlaw-maailmaan sijoiteltu irroittelu. Tämän todistaa viimeistaan duon toinen voimannäyte, Going Way Out With Heavy Trash, joka irtonaisuudessan ja raakuudessaan peittoaa miekkosten muut tekeleet pitkältä ajalta.

Jos joku on kiinnostunut vertailukohdista, niin kyllähän Heavy Trash on selvästi Blues Explosionia enemmän roots-henkinen pumppu. Paikoin duo toki lyö autotalli-vaihteen silmään (mm. I Want Oblivion-biisissä), mutta pääosin Going Way Out With liikkuu varsin traditionaalisilla linjoilla. Parhaiten tämä tulee esille levyn avaavassa – suorastaan jäätävässä - That Ain´t Right-kantrissa, jonka sanoituksissa eukko niin sanotusti ”palautetaan ruotuun” – pilke silmäkulmassa toki. Toinen pysäyttävä rykäisy on Bo Diddley-tyyppisellä viidakkorytmityksellä etenevä I Want Refuge, joka osoittaa että pienillä moderneilla mausteilla perinteisestäkin rock´n´rollista voidaan saada oikeasti viriiliä musiikkia, ilman nostalgiakertomia.

Pahimmasta helmasynnistään Spencer ei kuitenkaan ole päässyt eroon. Saarnamiehen palolla puhetta suoltavan Spencerin tarinoita on lyhyessä mittakaavassa ihan hauska kuunnella, mutta aivan liian usein mies tuntuu hurmautuvan omasta äänestään. You Can´t Winin kaltaisissa monologeissa jännite vain ei pysy tarpeeksi hyvin kasassa, vaikka karismaattisesta tekijästä onkin kyse.