Blut Aus Nord: Odinist

Candlelight


Ennen tätä levyä en ollut kuullut ranskalaisesta Blut Aus Nordista muuta kuin epämääräisiä kehuja internetin syövereissä, mutta tutustuttuani heidän uuteen albumiinsa Odinist: The Destruction of Reason by Illumination, on pakko todeta tämän olevan parasta uutta blackmetallia, mitä vastaani on (niin ikään ranskalaisen) Deathspell Omegan ohella kävellyt. Blut Aus Nord sekoittaa pelottavan dissonoivaan, mutta houkuttelevan pehmeästi kuiskailevaan äänimaisemaansa runsaasti avantgardevaikutteita, harhautumatta silti hetkeksikään haahuilemaan. Sen sijaan yhtyeen ilmaisu on ytimekästä ja selkeästi blackmetalliksi kategorisoitavaa.


Odinistin rakenne tuo itselleni ehdottomuudessaan mieleen hiukan Meshuggahin hienon Nothingin; tämäkin levy on yhteen jatkumoon puristettu sarja jopa monotonisuuteen asti samankaltaisia, hyvin mutkikkaita kappaleita. Selvästikään tarkoituksena ei ole ollut tehdä erillisistä biiseistä koostuvaa albumia, vaan yksi pidempi teos, joka kurotaan kasaan samoja tunnelmia pyörittelevistä aineksista. Albumin seitsemää kappaletta on vielä kymmenenkin kuuntelukerran jälkeen vaikea erottaa toisistaan. Tämä ei, vastoin oletuksia, aiheuta kuitenkaan puutumusta, vaan tekee kokonaisuudesta vangitsevan hypnoottisen.


Soittopuolella Blut Aus Nord hallitsee hommansa, mutta ennen kaikkea yhtye on oivallinen tunnelmanrakentaja. Taito on näin valjastettu suurempaa tarkoitusta varten. Yksikään soittaja ei nouse etualalle, vaan kaikki kutovat verkkojaan määrätietoisesti, saman pahaenteisen ja häritsevän lopputuloksen saavuttamiseksi. Tästä seuraa kompleksinen, mutta kohtuullisen helposti lähestyttävissä oleva moniulotteinen kokonaisuus. Ainut varsinainen vika Odinistissa on sen lyhyys; vajaan 37 minuutin mittainen trippi tuntuu jäävän aina hieman kesken. Onneksi levyn voi laittaa uudestaan soimaan, joten tästä en haluaisi yhtyettä näinä ylipitkien albumien aikoina rangaista. Blut Aus Nord sanoo sanottavansa ja liukenee sitten kuin huomaamatta ties mihin pahaan ulottuvuuteen.