Firebox


Kotimaisen Yearningin Juhani Palomäen ideoima doomjyrä Colosseum takoo tällä debyytillään varsin vakuuttavalla tavalla äärimmäisen hidasta metalliaan. Kuuden biisin – vai pitäisikö sanoa teoksen – albumilla yhteiskesto ylittää kepeästi tunnin, kappaleiden ollessa lähinnä kymmenminuuttisia järkäleitä. Hurjiin mittoihin kurottava kokonaisuus ei muutenkaan kuulijalle paljoa armoa suo, sillä painostavan hitaaseen ja matalalta korisevaan ilmaisuun bändi luottaa kiven kovaa, ellei se sitten hetkeksi herkisty soittelemaan syntikkaviuluillaan jotain maailmankaikkeuden kuolemasta kertovaa hiljaista oodia.


Funeral doom on sinänsä osuva termi kuvailemaan Deliriumin tunnelmia, sillä yhtye osaa ujuttaa soittoonsa myös runsaan määrän klassisen kirkkomusiikin puolelta kumpuavia sointu- ja harmoniaratkaisuja, vieläpä varsin tyylikkäästi. Tuloksena on maahan painavasta raskaudestaan huolimatta metallimusiikiksi yllättävän värikylläistä jälkeä. Erityisesti avauskappale The Gates of Adar ja neljäntenä seuraava Saturnine Vastness sisältävät niin kunnianhimoisen pitkiä draaman kaaria, ettei niitä kuunnellessa voi kuin ihailla tekijöiden näkemystä.


Pelkkää kuuntelijan juhlaa tämä ”ensimmäinen luku” ei kuitenkaan ole. Albumin pitkä kesto ja bändin kapea operointimarginaali aiheuttavat sen, että turhaa toistoa on välttämättä mukana liikaa. Kokonaisuus ei ole parhaiden hetkiensä tasolla kuin osittain, ja mukaan mahtuu myös tyhjäkäyntiä tylsien kitarasoolojen ja tarpeettomien välisoittojen muodossa. Jos materiaalissa olisi enemmän vaihtelua, voisi Delirium olla mykistävä kuuntelukokemus, mutta ainakin tämä kuulija joutuu vielä liikaa kamppailemaan puuduttavuutta vastaan. Parhaimmillaan Colosseum on kuitenkin mainio lisä kotimaisten doomailijoiden joukkoon.