Raappana: Päivä on nuori

Ylivoima

”Päivä on nuori niinku vastasyntynyt. / Ensimmäinen sana, ensimmäinen kysymys. / Ja jo alkaa seuraavan tykytys. / Tää on jokaiselle aamulle hypetys.” Näin alkaa reggaeartisti Raappanan debyyttilevy Päivä on nuori, joka päättää suomalaisen reggaeyhteisön pitkän odotuksen. Ylivoima-studiolla parin viime vuoden aikana levytetty levy lunastanee fanienkin suurimmat odotukset.

Hienoa debyyttiä on Raappanan rinnalla ollut tekemässä muutamia Soul Captain Bandista tuttuja muusikoita, mutta lopputuloksessa kuuluu etenkin tuotannosta vastanneen Bommitommin panos. Komposti soundista tunnettu tuottaja-selektori on koonnut levylle koko laajan reggaetuntemuksensa. Raappanan hyvä artikulaatio ja melodinen laulu pääsevät huolella rakennettujen taustojen ansiosta oikeuksiinsa.

Suosikiksi biiseistä nousee jo Fi-Reggae All-Starsin livetaltioinnilta tuttu Maasta maahan, jossa tulee esiin Raappanan tekstien parhaat puolet: mietityt, ymmärrettävät sanoitukset ja kertosäe, joka jää vastustamattomasti soimaan päähän. Koko levyllä kuuluu myös Raappanan riippumaton maailmanparannusasenne, joka tuo sanomalle syvyyttä ja lempeyttä. Hyvänä esimerkki asenteesta on Puppa J:n kanssa tehty lännenelokuvamainen Karuselli, jossa hyökätään militanttien ja rikollisjengien valtaa vastaan. Raappana laulaa osuvasti: ”Rauha on aina sotaa tykimpää”. Artistin maanläheinen ote lämmittää myös ystävyyttä ja rakkautta käsittelevissä kappaleissa. Vetävästi rakennettu Kiusaajat on ainoa biisi, jossa tuotanto menee hieman yli – kertosäkeen syntikkasaundit tuovat mieleen kahdeksankymmenluvun huonomman puolen.

Parasta levyssä on se, ettei mukana tunnu olevan yhtään huonoa biisiä. Sekä keikoilta tutut että uudet kappaleet sopivat kokonaisuuteen. Levy alkaa aamun kauneudesta ja päättyy tunnelmalliseen yön äänimaisemaan. Viimeisen biisin nimen mukaisesti siihen, kun Uni ei tuu. Kokonaisuutena paketti pelaa ja on paras suomalainen reggaealbumi sitten Soul Captain Bandin Jokaiselle tulta –debyytin. Levyjä on hankala verrata, mutta ainakin niissä näkyy hienosti se mihin suomalainen reggae on vähän yli viidessä vuodessa edennyt.