Moneybrother: Mount Pleasure

Burning Heart

Tippakaan liiottelematta Moneybrotherin voi laskea maailman viiden tämän hetken parhaan live-bändin joukkoon. Yhtyeen uskomaton draivi ja pistämätön dynamiikantaju elävän yleisön edessä ovat vain valitettavasti jättäneet Moneybrotherin levytykset hieman pikkuveljen asemaan. Kaikki Moneybrother-nimellä julkaistut pitkäsoitot – mukaan lukien tuore Mount Pleasure – ovat kuitenkin loppujen lopuksi osoittautuneet tarkastelua ja pitkääkin kuuntelua kestäviksi teoksiksi. Vaikka studio selkeästi syökin osan keulakuva Anders Wendinin karismasta, ovat kappaleet järjestäen olleet tarpeeksi vahvoja pitämään mielenkiinnon yllä. Silti toki toivoin, että yhtye pystyisi karistamaan yltään ”hyvän keskitason linjan” ja julkaisemaan sen täydellisyyttä hipovan klassikon. Sitä Mount Pleasure ei ole, mutta sen verran tasaista sarjaa Wendin kumppaneineen vuodesta toiseen takoo, että täysosuman aika voi koittaa milloin tahansa.

Yksi selvä ero aiempiin levyihin Mount Pleasuressa kuitenkin on. Se ei sisällä yhtäkään Reconsider Men tai They Are Building Walls Around Usin kaltaista täsmähittiä. Hyviä kappaleita lähes kaikki, mutta ei mitään päätä räjäyttävää. Yleensä Moneybrother on myös levyillään tarjonnut yhden tai kaksi helppoa, jopa hieman raivostuttavaa rallia. Tätä perinnettä toteuttaa kakkossiivu Down At The R, jonka kepeä piano/trumpetti-kikkailu muistuttaa ikävällä tavalla länsinaapurimme duuri-voittoisesta kansanperinteestä. Onneksi tämä jää levyn ainoaksi varsinaiseksi miinusvoittoiseksi biisiksi.

Brucen ja E-Street Bandin henki on aina leijunut vahvasti Moneybrotherin yllä. Nyt bändin ilmaisuun on hiipinyt muistakin osoitteista ammentavia sävyjä. Upea It Will Not Happen Here liippaa läheltä vanhaa Weeping Willowsia, Just Another Summer kulkee The Clashin tunnelmissa ja Will There Be Music? on silkkaa Thin Lizzyä. Mukava on myös huomata että Dexy´s Midnight Runnersin tanssahteleva ilmaisu ei ole nykyaikana täysin kuollut.