Emigrate: Emigrate

Pilgrim Management / Motor Music

Emigrate on Rammsteinin soolokitaristi Richard Kruspen tuore sooloprojekti, jolla Kruspe itse vastaa käytänöllisesti katsoen kaikesta mahdollisesta. Idea soolosta muhi herran itsensä mukaan jo vuonna 2001 julkaistun Mutterin aikoihin, mutta vasta neljä vuotta myöhemmin ajatukset alkoivat muokkaantua teoiksi, Rammstein pitäessä luovaa taukoa.

Albumi alkaa ovelasti nimibiisi Emigraten teollisuusjuntalla, jota seuraa vauhdikas Wake Up. Kyseiset raidat sattuvat muistuttamaan kaikkein selkeimmin Rammsteinista, joten niiden sijoitus kärkeen lienee jonkinlainen kädenojennus emobändin faneille. Pian industrialmetalli kääntyy kuitenkin puhtaammaksi rockiksi ja muutamalla raidalla Emigrate kuulostaakin jo hämmästyttävän amerikkalaiselta bändiltä. Tuota ei toisaalta voi pitää minään ihmeenä, sillä Kruspe on asunut New Yorkissa jo kuusi vuotta, enemmän ja vähemmän erossa muusta yhtyeestä. New York City biisin kimaltavassa revittelyssä, sekä ”woo-hoo” taustalauluissa kiteytyykin paljon uuden maailman antamista uusista suunnista.

Kitarat ovat Emigraten vahvinta osa-aluetta, tyylien ja soundien vaihdellessa rokkaavasta indu-riffittelystä harvemmin kuultavaan melodiseen fiilistelyyn, kuullaanpa seassa pari asiallista sooloakin. Kuusikielisten lisäksi Kruspe on halunnut hoitaa myös laulamisen ja tämä on se koetinkivi, joka on selvästi ollut herralle vaikein pala. Menevissä siivuissa Kruspe pystyy pitämään vielä paketin kasassa silkalla asenteella, mutta hitaammissa numeroissa laulu menee välillä ns. ”seinille”. Kruspen äänessä on kieltämättä silti potentiaalia ja se tuo sävyltään mieleen Peter Tägtgrenin, mikä on laskettava tässä yhteydessä plussaksi.

Emigraten esikoinen eroaa ilahduttavissa määrin emoyhtyeen tuotoksista, vaikka sukulaisuus onkin yhä ilmeistä. Mitä tämän jälkeen? Siinä on varmasti kysymys, jota toistetaan monessakin suunnassa lukuisin eri painotuksin.