Julkaistu: 06.10.2002
Arvostelija: Pekka Kytömäki
Omakustanne
Shoegazing. Dream pop. Kuulostaako tutulta? Jos olet seurannut marginaalimusiikkia jo pitempään, saattaa kuulostaakin, mutta muussa tapauksessa ei ihme, vaikkei kuulostaisikaan. Näiden termien sesonkiaika oli kymmenisen vuotta sitten, jolloin niitä käytettiin kuvaamaan Britanniassa niihin aikoihin suosioon noussutta kitarapopin ja -rockin tyylisuuntaa. Kitaroista loihdittiin ilmoille efektoituina vellovia valtameriä ja avaruustunnelmointia sekä toisinaan päälle kaatuvia valleja ja feedbackia. Vokaaliosuudet olivat hauraita ja usein syvälle haudattuja, tunnelmat eteerisen hypnoottisia. Tyylisuunnan tärkeimpiä edustajia olivat mm. Ride, Slowdive ja My Bloody Valentine.
90-luvun puoliväliä lähestyttäessä tämä ”kenkiintuijottelumusiikki” katosi maan alle ja useimmat luulivat sen kuolleen. Näin ei kuitenkaan koskaan käynyt, vaan edellä mainittujen bändien viitoittamalla tiellä jatkoi kaikessa hiljaisuudessa joukko uusia yrittäjiä. Vähitellen painopiste siirtyi saarivaltiosta kohti Yhdysvaltoja, jossa alan bändi- ja klubitoiminta vaikuttaa nykyisinkin suhteellisen vireältä. Yksi lupaavimmista perinteen jatkajista on floridalainen Whirlaway. Bändi on tähän mennessä ehtinyt julkaista kaksi omakustanne-ep:tä, joista tämä uudempi, Letting Go, kävisi pituutensa puolesta albumistakin. Seitsemän biisiä, yli 40 hienoa minuuttia.
Whirlawayn aiempaan, hieman energisempään tuotantoon tutustunutta tämä levy aluksi vähän hämmentää - tempo pysyy melko verkkaisena ja yleistunnelma rauhallisena koko levyn ajan. Keskittynyt kuuntelija kuitenkin viehättyy äänimaailmasta heti alusta alkaen. Pikkuhiljaa bändin hienovaraisesti kutomat melodiaverkot alkavat avautua, eikä aikaakaan, kun kuulija huomaa olevansa suorastaan lumoutunut. Kitaraefektejä käytetään harkitun tehokkaasti, rytmit ovat samaan aikaan pehmeitä ja iskeviä, laulajan ääni lämmin ja tunteisiin vetoava. Melko täydellistä pimeiden talvi-iltojen musiikkia.
Jos maailma olisi oikeudenmukaisempi paikka, Whirlaway nauttisi vähintään Sigur Rósin kaltaista suosiota - yhtyeet kalastelevat loppujen lopuksi suhteellisen samoilla vesillä. Toistaiseksi Whirlaway on kuitenkin jäänyt harvojen ja valittujen suosikiksi. Tee siis itsellesi palvelus ja tutustu bändiin.