Keramick & Lobo: Digital White

Freaky Beats Productions

Saatekirjeen mukaan Digital White on hiphop-piireissä pyörineiden tuottajakaksikko Keramick & Lobon ensi kosketus konemusiikin maailmaan. Tätä väitettä sopii kyllä epäillä, sillä näin korkealaatuista ja pitkälle vietyä kamaa ei tehdä aloittelijan tuurilla. Kunnianhimoinen pitkäsoitto on tarkemmin ottaen kahden artistin splitti, sillä vain kolme kappaleista on yhteistuotantoja. Kokonaisuutta asetelma ei kuitenkaan häiritse. Herrojen visiot kuulostavat siinä määrin yhteneväisiltä, että heidän voisi kuvitella toimivan toisillensa juuri sopivanlaisina sparraajina.

Tyylillisesti levyn kappaleet liikkuvat jazzahtavan downtempon ja kokeilevan instrumentaali-hiphopin välimaastossa Cinematic Orchestran ja Massive Attackin viitoittamissa maisemissa. Jälkimmäisen vaikutus kuuluu väillä hyvinkin suoraan, tosin kuriositeetinomaisesti 8-osa nuotteja takovan junnaavan basson muodossa. Mistään kopioinnista ei näiden herrojen musisoinnissa kuitenkaan ole kysymys, sillä he pärjäävät mainiosti omilla ansioillaan. Digital Whitella orgaaniset ja jazzahtavat soitinosuudet elävät harmonisessa symbioosissa hienostuneiden abstraktien ohjelmointien ja mielenkiintoisten samplejen kanssa. Pääasiassa biittien ja sointukiertojen luomaan pohjaan rakentuvat kappaleet ovat progressiivisia ja ne suorastaan pursuavat hienoja sävellyksellisiä elementtejä. Kokonaisuudessa itseäni eniten lämmittävät hienon Rhodes-samplen ja jänskästi moduloivan soinnutuksen siivittävä Blind Light, sekä arvoituksellisilla jousilla ladattu nykivä Nocturne. Annetaan pojille kuitenkin pisteen verran kehittymisen varaa, jotta se todella omaperäinen visio tulevaisuudessa kiteytyisi. Tämän asian toteutumista en epäile yhtään. Tässä kaksikossa meillä saattaa hyvinkin olla tulevaisuuden suomisoundin pääarkkitehdit.