Gudrun Gut: I Put A Record On

Monika Enterprise

�Ich bin ein Berliner!� julisti John F. Kennedy jo vuonna 1963, ja vaikka maailma on tuon j�lkeen muuttunut paljon, haluan julistaa tuota samaa viesti� � vaikkakin hieman eri syist�. Maailman muuttuessa pikkuhiljaa yhdeksi suureksi kyl�ksi on mukavaa huomata, ett� er�s tuon suuren yhteis�n mittavimmista l�hi�ist� kykenee tuottamaan yh� iloisia yll�tyksi�.

Gudrun Gut on ter�v�n�k�inen berliinit�r varustettuna kunnioitettavan pituisella musiikillisella uralla, mutta syyst� tai toisesta I Put A Record On �kiekko on vasta Gutin debyyttisoololevy. Gut aloitti uransa punkin ja uuden aallon myllert�ess� musiikillista maailmaa 70- ja 80-lukujen taitteessa. Lyhyt pesti Einst�rzende Neubautenin kosketinsoittajana yhtyeen alkutaipaleella teki puolestaan elektronisen ja kokeellisemman musiikin tutummaksi ja noissa maailmoissa Gut liikkuu debyytill��nkin.

I Put A Record On etenee vinon keinuvalla tavalla siten, ett� koskaan ei voi tiet�� mit� seuraavan kulman takaa mahtaa paljastua. P��osin melankoliset ja mystisen tummas�vyiset maailmat saavat dubahtavan pinnan, jossa hetkisen aikaa voi kaikua vaikka haitarilla soitettu polkka. Laulu ja lausunta kulkevat k�si k�dess�, kuten kokeneella multimedia taiteen esitt�j�ll� kuuluukin. Kappaleiden olomuodot eiv�t ole kiinteit�, vaan enemm�nkin kaasumaisia, mutta onneksi yksik��n ��nist� muotoutunut pilvenlonka ei p��se hajoamaan ennenaikaisesti.

Kiekon ehdotonta parhaimmistoa edustaa Rock Bottom Riser, jossa vierailevat Uta Heller ja Matt Elliott tuovat jotain ��rimm�isen uniikkia sek� herkk�� jo muutenkin vahvaan kokonaisuuteen. Puolivillainen Girlboogie 6 iskee sekin lumoavalla hulluudellaan, eik� The Wheelin unenomaista transsipy�rrett� pysty vastustamaan. Ik�v� kyll� n�iden timanttien loiste hiipuu hieman materiaalin ep�tasaisuuden takia. I Put A Record On ei ole miss��n nimess� t�ydellinen albumi, mutta sen seurassa viihtyy silti uskomattoman pitki� aikoja, mik�li Gutin erikoiseen ilmaisuun vain viehtyy.