Hurtlocker: Embrace The Fall

Napalm Records

Mitä ihmetta Yhdysvalloissa tapahtuu oikein tätä nykyä, kun jokainen metrimetalcorea ja tavisthrashia pätkivä yhtye sainataan kirkuen levy-yhtiöiden vahvuuksiin?

Hurtlocker on jälleen yksi tavallistakin tavallisempi yhtye, joka paiskoo tiskiin kymmenen pakolliset kuviot täyttävää metalcore/thrashmetal rallia. Meno on toki kova, mutta mitä sillä vauhdilla tekee, kun kellään ei ole näemmä aavistustakaan siitä mihin tässä ollaan oikein menossa. Ei kiihdytyskisaakaan voi voittaa ympyrää paikallaan kaahamalla, vaikka alla olisi kuinka se kaikista nopein, tehokkain sekä buustatuin kärry.

Albumi käynnistyy komeasti I Am Napalm ryöpytyksellä, joka ihan oikeasti jopa toimii vielä viidennelläkin kuuntelukerralla. Kaikki tämänkin biisin kikat on käytetty tietysti jo miljardiin kertaan, eikä yksikään käännös pääse taatusti yllättämään, mutta siivussa on silti sitä jotain, joka saa Slayerin kaltaiset bändit loistamaan erinomaisuutta. Persoonallisuus nousee hetkiseksi teknisen taituruuden ylle, mutta tämäkin ohikiitävä väläys hautautuu pian, kun seuraava kappale luo päälle pari metriä persoonatonta metallihuttua. Näitä samantyyppisiä väläyksiä esiintyy silti muutamassa muussakin yhteydessä ja puolenvälin jälkeen kuultava Outside Are The Dogs on jenkkien mittarilla jopa vallankumouksellisen rohkea vetäisy, joten ei kai Hurtlockerkaan sentään tyystin toivoton tapaus ole, vaikka Embrace The Fall ei näiden kuuntelusessioiden jälkeen soittimeen enää eksykään.