Fair To Midland: Fables From A Mayfly - What I Tell You Three Times Is True

Universal / Serjical Strike

Teksasilainen Fair To Midland ei ole uusi bändi, sillä uraa on takana jo kahdeksan pitkää vuotta. Kaksi omakustannetta vuosilta 2001 ja 2004 ovat kertomusten mukaan herättäneet undergroundissa runsaasti kohua. Onnenpotku osui kohdalle kuitenkin vasta vuoden 2006 keväällä System Of A Down -nokkamies Serj Tankianin nähtyä poppoon kahdesti livenä. Eipä aikaakaan kun plakkarissa oli levytyssopimus Tankianin omalle levymerkille. Tämä on myös mediassa muistettu mainita FTM:n yhteydessä ja suuren yleisön tietoisuuteen yhtye on kuluneen kesän aikana hiljalleen noussut. Dance Of The Manatee on ensimmäisenä singlelohkaisuna saanut runsaasti radiosoittoa.

Bändi ei varmasti ole valittanut kun tuottajanpallille on istahtanut Toolin ja King Crimsonin kanssa työskennellyt David Bottrill. Jälkikin on sen mukaista äänimaailman ollessa kirkas ja tasapainoinen. Vaihtoehtometalli on peruskonsepti Cliff Campbellin tarjoillessa voimariffejä. Välillä lisäillään Matt Langleyn koskettimia, jotka ottavat roolia lähinnä vain hienovaraisesti, nousematta liiaksi pinnalle. Sen sijaan Darroh Sudderth kiekuu pääosin kovaa ja korkealta. Rauhallisemmissa osissa hän onnistuu, sattuneesta syystä, kuulostamaan hieman Maynard James Keenanilta. Kuitenkin erona vertailukohtaansa Sudderthin ääni on sen verran pistävä, että tarpeeksi usein ylärekisteriin mentäessä toivoisi miehen lopettavan.

Kappalemateriaali on kiitettävän tasokasta. Dynamiikka on hallussa, melodiat koukuttavia ja varsinkin levyn puoleenväliin asti Fables From A Mayfly on melkoista hittitykitystä. Veisuissa on jonkinlaista stadionrockmaista mahtipontisuutta, intensiteettiä ja kunnianhimoa, joka nostaa ne harmaan massan yläpuolelle. Puutumista tapahtuu vastaavasti loppua kohden, kun alkaa tuntua siltä että sävellyskynästä on terä kulunut alkupään herkkupaloihin. Kokonaisuuskin on hieman hajanainen sillä biisit tuntuvat jossain määrin toisistaan riippumattomilta. Fair To Midlandissa on kuitenkin potentiaalia sen verran että menestyksekäs ura ei ole mahdottomuus. Se vaatii jatkossa yhtä hienoja ralleja, mutta myös yhtenäisempää otetta.