Steen1: Ajatusrikoksia - kierrätysmateriaalia 2001 - 2007

Monsp

Itä-Helsingin äänitorvi Steen1 on tullut tunnetuksi teeskentelemättömän kantaaottavista teksteistään ja suoraviivaisista biiteistään. Osallistuminen muusikkona vei räppärin jopa mukaan vuoden 2007 maalisvaaleihin, mutta ainakaan tällä kertaa helsinkiläiset eivät äänestäneet Seppo Lampelaa SKP:n listalta Arkadianmäelle, josta mies on joskus riimitellyt ”Pala Arkadianmäki, pala vitun paska!”.

Kauaa Steen1 ei jäänyt eduskunnan ulkopuolelle jäämistään surkuttelemaan, vaan julkaisi Valkoinen jänis–omakustanteen heti vaalien jälkeen. Tuotos oli jatkoa vuokrarahojen keräämistä varten väsätylle Nottinghamin paskasheriffi –CDr:lle. Molemmat tuotokset myivät nopeasti loppuun, joten artisti ja Monsp Records päättivät hyödyntää tilaisuuden. Nyt Monsp on jukaissut Steen1:n kokoelmalevyn näiden omakustanteiden ja vanhojen Steen1-tuotosten pohjalta. Mukana on siis pääosin muualla julkaistua materiaalia, mutta ei mitään miehen edellisiltä levyiltä Salaliittoteoria (2004) ja Varasta pomolta (2005).

Ajatusrikoksia-levyllä on kaiken kaikkiaan 20 biisiä, ja kuuntelukokemus kestääkin täydet 79 minuuttia. Mukaan mahtuu muutamia hyviä hetkiä, mutta kokonaiskuva jää vaisuksi. Levy alkaa mukavasti, tutulla kantaaottavalla tyylillä Julma-Henrin kanssa tehdyllä Teille kaikille–kappaleella ja yhteistyöstä Iso-H:n kanssa syntyneellä vaalibiisillä Marssi. Sen jälkeen mennään ylös-alas. Possebiisi Ajat on kovat sisältää hetkensä samoin kuin Sampsa Nuotion hienon kertosäkeen kuljettama Stikkaa lamppuun eldis, joka on julkaistu Ville Kalliosta–levyllä 100x200mg.

Keskellä levyä on raskain hetki, mutta onneksi loppupuolelta löytyy reggaehtava Valkoinen jänis ja sinkkujulkaisu Samaa uudestaan. Etenkin jälkimmäisellä yhteistyö Saimaa-yhtyeen kanssa keventää tunnelmaa. Muuten levyltä löytyy paljon keskinkertaisia kappaleita tekstien käsitellessä muun muassa salaliittoja, dokaamista, räpin nykytilaa ja yhteiskunnan menon kurjuutta. Steen1:n omat biitit ovat usein hyvin raskaita ja niihin kaipaisi hieman vaihtelua, jotta itsessään painava sanottava pääsisi paremmin esiin.

Rehellisenä miehenä Steen1 on myöntänyt, että kokoelman yhtenä tarkoituksena on kerätä artistille rahaa, sillä jollakin ne vuokratkin on maksettava. Valitettavasti tämä lähtökohta paistaa läpi, eikä se tee oikeutta muutamille hyville biiseille. Rahastuksen maku on niin vahva, että levy on lopulta huonompi kuin osiensa summa. Kokoelmat ovat parhaimmillaan hienoja kokonaisuuksia, mutta nyt julkaisija on tyytynyt länttäämään täyden levyllisen ajattelematta sen enempiä kuuntelukokemusta. Karsinnan varaa olisi ollut.