Progressiivisen rockin maailmoissa pyörivä Onségen Ensemble tarjoilee tällä kolmen biisin minillään melkoisen vakuuttavan näytteen sävyistään ja osaamisestaan. Esa Juujärven, Kimmo Nissisen ja Veijo Pulkkisen muodostama yhtye lähtee lätyn nimibiisillä ripakasti. Mukaan nousee jopa funkahtavaa potkua, vaikka eniten mennäänkin kiivaan säröprogen ehdoilla. Ensemble ei ainakaan näillä näytteillään jää missään vaiheessa ajatuksettoman löysästi junnailemaan ja energinen ”kipakkuus” tuntuisikin olevan yksi bändin selkeitä vahvuuksia. Toki rauhallisempia sävyjä löytyy, mutta ne perustelevat hyvin itsensä. Maalailevammat kohdat ovat melkoisen tummia ja melankolisia, Jukka Limingojan lainaa ääntään tyylikkäästi yhdeksi kaahausta koristavaksi elementiksi. Ouía Mi Mosassa Alisa Sailan jazzahtavat vokaalit leimaavat vahvasti bossanovahtavaa touhua, mutta pinnan alla poreilee se sama tuttu kiivas ja hikinen proge. VTG lähtee Onrecht Jalonin fonin tukemana jo lähelle Kingston Wallin raivokasta laukkaa. Kaiken kaikkiaan Onségen Ensemble runttaa pelkästään tällä näytteellä itsensä mielenkiintoisimpien kotimaisten proge-jyystäjien listalle. Täytyy jatkossa seurata tarkkaan, mitä kolmikko puuhaa.