Gogol Bordello: Super Taranta

Sideonedummy

Viime vuosi oli monikansalliselle Gogol Bordellolle yhtä ekstaasia. Yhtye saavutti kansainvälistä menestystä parin vuoden takaisella levyllään ja sen johdosta mustalaiskaravaani kierteli ympäri maailmaa. Tässä huumassa bändi löi itsensä läpi myös Suomessa. Nyt Eugene Hützin viiksien johdolla porukka on palannut uuden albuminsa kanssa värväämään lisää ihmisiä heidän karnevaalinsa pyörteisiin.

Super Taranta –levyn avaavat Ultimate ja Wonerlust King ovat todellisia aloitusjyriä tuplabassoineen kaikkineen. Funkrock Zin-Marina jatkaa etnohaitarilla höystettynä siitä, mihin edelliset jäivät. Humoristisen sävynsä takia Harem In Tuscany (Taranta) saattaa monien korvissa häpäistä italiaklassikko Tarantellan,, vaikkei tämä olisikaan ollut tarkoitus.

Dub The Frequencies Of Love on nimensä mukaisesti eräänlainen dub-viritys, jossa huomion varastaa kuitenkin upea, sähkökitaralla ja viululla soitettu slaavilainen melodia. Sama melodioiden jalostaminen jatkuu kappaleeseen My Strange Uncles From Abroad, joka nousee kepeästi yhtyeen parhaiden biisien joukkoon. Edellisen Gypsy Punks: Underdog World Strike –levyn jälkeen poppoo on ilmeisesti halunnut laajentaa omaa biisiskaalaansa pelkistä tanssirytkytyksistä myös laulettaviin melodioihin, ja on todettava, että oikeaan suuntaan ollaan menossa. Myös folkreggae Tribal Connection, joka tulee varmasti olemaan monien keikkojen yleisönhuudattaja, lukeutuu melodisemman suunnan parhaimmistoon.

Levyn viimeiset kolme biisiä antavat albumille melkoisen loppukirin. Ironinen funk Your Country hurmaa riitasoinnuilla ja ronskilla otteellaan, American Wedding esittelee humoristisen kertojaäänensä avulla eri maiden kulttuurieroja ja levyn nimikkobiisi lopettaa levyn sellaiseen hikihumppaan jollaista bändiltä voikin odottaa.

Bändi musiikillinen sekoitus on omaperäistä ja ehdottoman ainutlaatuista. Sen huono puoli kuitenkin on, että se on syntynyt live-esityksiä eikä välttämättä levyjä varten. Super Tarantallakin on ehdottomat hetkensä, mutta tunnin mittaiseksi kuuntelusavotaksi venyvässä 14 kappaleen paketissa on vaaransa.

Onneksi tässä tapauksessa kuuntelu ei kuitenkaan maistu työltä. Poppoo on onnistunut saamaan aikaiseksi yllättävän viihdyttävän kiekon, vaikka hetkittäin kuuntelijan motivaatio joutuukin koetukselle.