Profeetta & Uusi maailmanuskonto: Hallusinogenesis

Helmi Levyt

Profeetta on palannut! Jyväskyläläisen Laulurastaan solistina nimensä luonut suomalaisen reggaen pioneeri on pitkähkön tauon jälkeen taas aktivoitunut. Yhtyeen hajottua ja muiden muusikoiden jatkettua nimellä Puppa J & Tasottavat, katosi Profeetta Keski-Suomen metsiin meditoimaan. Näiden näytteiden perusteella jyväskyläläinen on mennyt syvälle, syvälle, syvälle. Profeetta ja yhtyeensä Uusi maailmanuskonto on saapunut ihmisten ilmoille tuoden mukanaan analogisia ääniä ja suoria sanoja unen ja valveen, toden ja tarun rajamailta.

Perinteistä reggaeta odottaneet pettynevät karvaasti tähän levyyn. Vaikka Profeetan ja Uuden maailmanuskonnon musiikissa on asiantuntemusta jamaikalaisesta juurimusiikista, ei tätä kuunnella päivänpaisteessa tai kevyillä mielin. Jo levyn muoto – kuusi kappaletta, neljäkymmentä minuuttia – sanelee sen, että Hallusinogenesis vaatii keskittymistä. Reggae-entusiastit löytävät kuitenkin mielekkäitä kiintopisteitä viljalti. Esimerkiksi Kosmoksen kari soveltaa painavaa Late Night Blues -rytmiä, ja joka puolella levyä kuuluvat avaruuskaiut ja puikahdukset ovat tuttuja 70-luvun jamaikalaiskiekoilta.

Karu ulospano vaatii paneutumista. Yhdeltä soitolta mieleen tarttuu toinen raita Psykoosiin, jonka kertosäe on karuakin karumpi: Täytyy mennä psykoosiin, ei huvita jäädä puoliväliin. Hitti, nimenomaan siinä mielessä, että moisilla sanoilla varustettuna kappale iskee. Samanlaisia sanallisia sivalluksia tarjoillaan läpi levyn. Psykotropiikki tuntuu Psykoosiakin suoremmalta. Siinä elämä on ekstaasin puutetta, paholaisen järkkäämä paha trippi. Sanoitukset vilisevät korkealentoisempia kielikuvia ja avaruuden nurkkia koluavia lauseita, mutta suurin matka tehdään oman pään sisällä. Ainakin levy laittaa ajattelemaan oman psyyken kestävyyttä ja äärirajoja, sekä yhteiskunnan ja yhteiselon aiheuttamaan tajunnan venymistä.

Äänimaailma on elektroninen, junnaava, vyöryvä. Uhkeimmillaan soundi on levyn päättävällä, kolmetoistaminuuttisella matkalla Mitä te voitte. Basso on tuhti, rytmi alkuvoimainen. Jyväskylän seudulla taajaan nähty kirjailija ja toimittaja Kari Kosmos vierailee kappaleella, mutta ainakin minulle on epäselvää osallistuiko Kari-boy sävellys- ja sanoitustyön lisäksi myös soittoon. Luulen, että levyn analogiset syntetisaattorit, Profeetan horjuva ja toteavan julistava laulu ja pitkät kappaleet sopinevat eritoten savusaunan tummuudessa kuultaviksi. Ylälauteilla löylyissä istuessa nämä kappaleet voisivat sopivassa mielentilassa iskeä vaarallisen lujaa.

Hallusinogenesis kurkottelee tähtiin niin voimallisesti, että tuntematta sen kummemmin laulut luoneen Profeetan ja Uuden maailmanuskonnon sielunmaisemia ja tarkoitusperiä on siitä hankala ottaa täysin selkoa. Yrittää sopii, mutta matka ei tule olemaan helppo. Mitä on uusi maailmanuskonto ja miten se tulee ilmenemään? Minä olen vielä tieni alussa. Hämmentynyt, mutta siksi vaikuttunut. Tämä matka on henkilökohtainen.