Julkaistu: 05.07.2007
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo
Ajatuksena helsinkiläisen Simbadin jazz-, funk- ja ska-vahvisteinen groovaava poppi on mielenkiintoinen. Eikä yhtye myöskään huonosti soita. Suurin ongelma tuntuisi oleva, että Saara Shikebenin kantavasta korkeasta laulusta ja rikkaasta soitosta huolimatta homma jotenkin jää turhan paljon leijailemaan paikalleen jonkinlaiseen harsoiseen utu-pilveen. Eli se jazzahtavuus on liikaakin vallalla, sitä skan potkua ja funkin munakkuutta tämä keitos kaipaisi. Seitsemän biisin kokonaisuuden pari avausraitaa toki etenevät mukavan sävykkäästi, mutta purjehtivat sillä merirosvolaivallaan hiukan poissaolevasti. Kun äänityksestäkin vastaa itse Teho Majamäki, ei touhun ”väljyyden” pitäisi olla sounditekninen juttu. Kyllä se ”vika” sovituksissa ja koko bändin punaisessa langassa on.
Mikäs vika siinä leijailevammassa jazz-poljennossa sitten on, kysytte varmasti seuraavaksi? Ei sinänsä mitään, ja esimerkiksi leikkisämpi One Night At Basra toimiikin kohtuullisen hyvin. Samoin laiskan autereinen ska Windman. Mutta mielestäni jos merimatkalla ei ole mitään nähtävää, voi yhtä hyvin painua punkkaan vaikka hyvän kirjan ääreen. Summa summarum: Simbad kaipaisi jonkinlaista maanisuutta, kieroutta, kipakampaa potkua tai lisää pilkettä silmäänsä. Hyvästä ideasta ja soittotaidosta ei tällä erää saada irti kuin ehkä löysä kolmannes.
Kevyttä merirosvo-poprockia soittava helsinkiläisyhtye.
Kotisivut: www.simbad.biz
(Päivitetty 05.07.2007)
Kommenttien keskiarvo: