Julkaistu: 25.06.2007
Arvostelija: Jarmo Panula
Victory Records
Vaikka 1997:n debyyttialbumi käynnistyykin rock-henkisellä kitaroinnilla, bändi lokeroituu lopulta pop-emoksi, joskin rock-musiikin lippua heilutetaan sopivissa tilanteissa. Levy sisältää tietysti ne pakolliset balladit, mutta rankempaan jenkkiemoiluun bändi ei lähde, jota jäin kovasti odottamaan.
Ensimmäiset plussat levy saa kahden laulajan käytöstä, kun Kevin Thomas, sekä kauniimpaa sukupuolta ainoana bändissä edustava Kerri Mack pystyvät luomaan kahdestaan ihmissuhdedraamoihin paremman tunnelman kuin muut keskitason emobändit. Molemmat ovat kaikin puolin hyviä laulajia, ja laulupuoli paranee entisestään kun kitaristi ja basisti antavat kaksikolle tukensa taustalaulujen muodossa. Draamaa tosin latistaa kehnot lyriikat, joissa ei välillä ole päätä eikä häntää, ja välillä vastaan tulee varsin, öh, mielenkiintoisia lauseita kuten "I´ll take these pills and shove them down my throat to keep the words ´I love you´ from escaping my lips".
Lyhyen kuuntelun perusteella levy on aikamoista puuroa, mutta hiljalleen biisit alkavat erottua toisistaan. Water´s Edge on vahva aloitus ja lisäksi In Your Car, sekä melankolinen ja country-vaikutteinen Tennessee Song nousevat valokeilaan. Yllätys yllätys, balladit edustavat albumin heikointa antia. Miksaus ei ole oikein onnistunut, sillä soundit eivät ole parhaat mahdolliset ja koko soitinten kirjo on melkoisessa sopassa keskenään. Koskettimista ei ole saatu parasta mahdollista irti, mutta kiipparisti Mack korjaa tilanteen toimimalla myös mikrofonin takana. Ihan mukavaa kevyttä emoilua, muutama hyvä biisi ja muutama huonompi. Nuorella bändillä riittää kuitenkin vielä kehitettävää ja uskon, että kehitystä myös tulee.
Poppaavaa ja vähän rokkaavaakin emoilumusaa jenkeistä.
Kevin Thomas - laulu
Kerri Mack - laulu ja koskettimet
Caleb Pepp - kitara ja taustalaulu
Alan Goffinski - basso ja taustalaulu
Nick Coleman - rummut
Kotisivu: http://www.partylikeits1997.com/
(Päivitetty 26.06.2007)