Dynamic Arts

Deadmeat Disciples -debyytin ja seuranneen Deathrash Assaultin keräämät kehut eivät ole ainakaan vaikuttaneet negatiivisesti savolaispoppoo Deathchainin uusimpaan tuotokseen. Parrasvaloihin ei ole jääty paistattelemaan sillä Kuolon Kultti esittelee astetta aggressiivisemman ja tylymmän orkesterin, joka on myös ottanut tarvittavia kehitysaskelia.

Ihailen joidenkin yhtyeiden taitoa soittaa tavallaan "muiden juttuja" mutta täysin omalla meiningillä. Deathchainilla on juurikin tämä kyky. Vaikka ensikuulemalta sitä on melkeinpä valmis heristämään sormea niin kas kummaa kuinka toisella kerralla sitä lyö nyrkillä ilmaan. Sen verran brutaalia paahtoa ilman nöyristelyä tulee päin näköä polveilevien sävellysten muodossa. Riffit jyräävät yli tai vaikka läpi. Vokalistikin on matkan varrella vaihtunut ja Deathboundista tuttu KJ. Khaos ärjyy lyriikat naamalle kummemmin kaunistelematta. Rumpupallilla Kassara lienee yksi maan nopeimmista eikä temmon osalta juurikaan säästele.

43 minuuttia armotonta tylytystä saattaisi olla puuduttavaa, mutta kokonaisuus onnistuu etenemään sujuvasti eteenpäin. Sopivan moniulotteiset kappalerakenteet säilyttävät mielenkiinnon ja tykityksen ystäville tarjoillaan kattaus pelkkää herkkua. Deathchain ei kumartele ketään eikä pyytele anteeksi. Eipä muuten tarvitsekaan.