One Little Indian

Mielenkiintoni kohosi valtavasti nuoren Jesse Malinin kohdalla kun kuulin, että mies on saanut Springsteen -coverillaan itse Pomon hyväksynnän. Kuka tahansa, joka voi vakuuttaa idolinsa on jo sinänsä kova jätkä, mutta vielä jos saa esikuvansa duetoimaan tuoreelle levylleen, niin se on jo jotain aivan muuta. Kun Malin vielä täräyttää Springsteen dueton käyntiin mukavalla Neil Young –falsetilla, voisi luulla Broken Radio n olevan täysosuma. Homma kaatuu kuitenkin koko levyn kanssa mahtavaan tasapaksuisuuteen.

Youngin ja Springsteenin sijaan Malin rokkaa enemmänkin John Fogerty n ja John Gougar Mellencamp in jalanjäljissä. Tahtia isketään lattiaa niin, että nyanssit hukkuvat kokonaisuuteen, jos niitä edes on kappaleissa ollutkaan. Sekin vähäinen hyvä mikä edellä mainittujen miesten tuotannossa on ollut, on Malinin käsissä latistunut älyttömäksi skeittirockiksi. Black Haired Girl tasapainoilee kunnioituksen ja plagiaatin jyrkällä kielekkeellä, sillä soinnut ja Malinin laulatapa ammentavat surutta Van Morrison in Brown Eyed Girl –kappaleesta. Tomorrow Tonight taas on samanhenkistä ilottelua, mutta särmikkyys tekee kappaleesta paremman ja samaa voi myötäillä Love Streams in kohdalla.

Levyn nimen voisi luulla kuvaavan sitä, että laitapuolenkappaleista on tehty hohdokkaita, mutta sen sijaan glitter edustaakin imelyyttä. Tällaisilla hetkillä arvostaa enemmän jopa Ryan Adams in hutituotoksia, sillä nuoret, oikeasti hyvät trubaduurit ovat harvassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei Malin osaisi mitään tai että hänen musiikkinsa olisi kelvotonta. Itse jäin kuitenkin kaipaamaan vain hieman syvyyttä lisää, koska katuojaglitter on ainakin tällä hetkellä aivan liian radiosoittokamaa, oikeuttaakseen ironisen nimensä.