Last Days Of April: Might As Well Live

Bad Taste

Ruotsalainen Last Days Of April saapuu kes�ll� Helsinkiin konsertoimaan osana Fullsteamin Pitk� kuuma kes�-tapahtumasarjaa, joten yhtyeen aiemmin kev��ll� ilmestynyt uutuus lienee tarpeellista ottaa n�in hieman j�lkijunassakin Desibelin k�sittelyyn. Ja miksip� ei, sill� Might As Well Live on osoittautunut hitaasti mutta vakaasti l�mp���n luovuttavaksi pitk�soitoksi. Parin ensimm�isen kuuntelukerran j�lkeen olin jo valmis hautaamaan kiekon pysyv�sti mappi ��h�n, mutta otettuani sen muutaman viikon kuluttua uudelle kierrokselle, alkoi jotain tapahtua. Ensi alkuun ymp�ripy�reilt� vaikuttaneet rallit alkoivat tarttua p��nuppiin yh� vahvemmin ja pian sit� huomasikin jo hyr�ilev�ns� levyn ter�vimpi� vetoja kaupungilla liikuskellessa.

T�m�n j�lkeen olikin syyt� hieman ottaa tarkemmin selv�� yhtyeest� - tai pikemminkin miehest� nimelt� Karl Larsson, joka k�yt�nn�ss� on yht� kuin Last Days Of April. Jos en aivan v��rin k�sitt�nyt, aiemmin LDOA toimi hieman demokraattisemmassa yhtyemuodossa, mutta vuosien vieriess� soittajajoukkoa on erin�isist� syist� siirtynyt sivuun ja nykyinen versio henkil�ityy hyvin vahvasti kaikki kappaleet kirjoittaneeseen ja yhdess� Pelle Gunnerfeldtin kanssa tuottaneeseen Larssoniin. Mit��n tusinaosastoa ei tosin ole v�rv�tty rumpalin ja basistin palleillekaan, sill� pesteist� ovat vastuussa mm. Loghista ja Randysta tutut muusikot. Last Days Of April liikkuu musiikillisesti melko tutussa indien ja powerpopin risteyksess�, mutta joku erikoisen maistuva sivukierre n�iss� kappaleissa on. Mutta kuten jo alussa sanoin, se vaatii ahkeraa toistoa, mutta palkitsee vaivan. Ja liven�h�n yhtye voi olla vaikka kuinka mahtava tahansa, ainekset t�h�n ovat nimitt�in hyvin kasassa.