Julkaistu: 14.05.2007
Arvostelija: Toni Hietamäki
If Society
Minkälainen rokkiräjähdys saadaan aikaiseksi, kun samaan studioon suljetaan amerikkalaisen alternativen elävä legenda Steve Albini, jonka pitkältä ansiolistalta löytyy tuotantoja niinkin vähäpätöisten artistien kuin Nirvanan, Pixiesin ja PJ Harveyn kanssa, sekä helsinkiläinen rock-trio Fun, joka naittaa amerikkalaisilta isoveljiltään imemiään vaikutteita Deep Turtle-henkiseen, tyylilajien välimaastossa kieppuvaan punk-hurjasteluun? Vastaus on hyvällä ja huonolla tavalla tylsä – Funin kakkoslevy on jotakuinkin sitä mitä saattoi odottaakin.
Ensimmäinen asia, mihin Zu-paa kuunnellessa kiinnittää huomiota, on sen albinimainen äänimaailma, joka korostaa kaikkea kuivaa ja rämisevää tuttuun askeettiseen tapaansa. Lopputulos potkii todella komeasti, mikä on tietysti tervetullut uudistus, etenkin kun suttuinen soundi on ehkä hieman vaivannut yhtyeen aiempia julkaisuja. Kolikolla on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Fun on tainnut sisäistää amerikkalaisten oppi-isiensä musiikillisen perinnön turhankin pikkutarkasti, ja etenkin Jesus Lizard sekä Albinin oma Shellac kuuluvat biiseissä läpi yksinkertaisesti liikaa. Kun soppaan sotketaan vielä Steve-sedän tavaramerkkisoundi, alkaa yhtyeen omaa ääntä olla jo vaikea erottaa kaikkien esikuvien seasta.
Jos vertailut muihin kuitenkin unohdetaan, on Fun parhaimmillaan erittäin innostava, tiukasti yhteen soittava ja hauskasti ärähtelevän vokalistin omaava bändi. Välittömiä hittejä ei albumilta esiin nouse, mutta yhdentoista biisin katraaseen mahtuu silti monta mainiota menopalaa. Loistavuuteen asti kurottavat ainakin melodisen vauhdikas Hold It Close, sekä nimensä mukaisen bassoriffin voimalla eteenpäin jyräävä Speed Animal. Ainoa varsinainen huti on tylsästi paikallaan junnaava I´ve Got A Truck, muuten ei levyltä kappalemateriaalin puolesta valittamisen aihetta löydy. Kunhan yhtye vielä saisi suodatettua runsaista vaikutteistaan erille sen oman ydinmehunsa, olisi tuloksena luultavasti albumillinen todella loistokasta musiikkia. Hyvältä tämä silti nytkin kuulostaa, joten jatkoa odotellaan mielenkiinnolla.
Helsinkiläistrio soittaa rujoa, slidesäröilevää vinopaahtoa, jossa kohtaa niin Deep Turtle, Sonic Youth, Fugazi kuin Shellac:kin. Räyhämusiikillista juoppohulluutta.
Yhtye piti taukoa vuosien 2013-2018 välillä, kunnes palasi takaisin vain sopivasti päivittyneenä ruhjontakoneena.
Linkki:
facebook.com/fun.noise.rock
(Päivitetty 17.5.2019)