Belly: Sweet Ride - The Best Of

4AD

Kahden pitkäsoiton (Star 1993 ja King 1995) ja muutaman sinkun mittaiseksi jääneellä urallaan Belly ehti kirjoittaa oman pienen lukunsa popmusiikin historiaan. Myös kaupallisilla kriteereillä erinomaisesti menestyneen debyytin jälkeen bändi karahti vanhaan ansaan - kakkoslevy ei tuntunut enää kelpaavan kenellekään, ei edes niille jotka vielä hetki sitten palvoivat maata nelikon jalkojen alla. Lopullista kuoliniskua Bellyn jäsenet eivät jääneet odottelemaan vaan pakkasivat kamansa pikapikaa ja painuivat jokainen omaan ilmansuuntaansa. Ratkaisu oli varmasti oikea, eipähän keskinäinen riitely ja peitsentaitto ainakaan päässyt myrkyttämään yhtyeen jälkeensä jättämää materiaalia millään lailla.

Sweet Ride–kokoelma palauttaa elävästi mieleen miten mainiota musiikkia sittemmin soolourautunut Tanya Donnelly sai joskus aikaan. Lähimpiin kilpasiskoihinsa kuten Throwing Musesiin (jonka vokalisti Kristin Hersh on oikeastikin Donnellyn siskopuoli) ja The Breedersiin (jonka Donnelly puolestaan perusti ja jätti myöhemmin Kim Dealin kätösiin) verrattuna Tanyan kynästä loihtimat yksinkertaiset, mutta valloittavat laulut kuulostavat vieläkin lähes yhtä raikkailta kuin ilmestyessään. Esimerkiksi Now They’ll Sleep, Seal My Fate ja Judas My Heart ovat ylimääräisestä nostagialisästä huolimatta todellisia kitarapopin muotovalioita, jotka aikanaan kuitattiin lähinnä olankohautuksilla.

4AD:n julkaisemat kokoelmat ovat poikkeuksetta olleet tyylikkäitä paketteja, joiden kansivihoista on ollut mahdollisuus lukea tekijöiden omia kommentteja kappaleiden syntyhistoriasta. Sama linja jatkuu nytkin. Donnellyn tekstinpätkistä on huomattavissa selkeää ylpeyttä tekosistaan, mutta samalla myös tervettä itsekritikkiä ja huumorinpilkettä. Merkitseehän rokkibändissä soittaminen aikuisille loppujen lopuksi samaa kuin hiekkalaatikko lapsille.