Julkaistu: 12.04.2007
Arvostelija: Otto Kylmälä
Wolfgang
Maasta sinä olet tullut ja maaksi olet tuleva. Alamaailmasta nousee meidän kuolevaisten keskuuteen täydellisellä tunteella ja täydellisellä osaamisella soittava orkesteri, joka puhaltaa henkeä vaskien läpi ja tarjoilee Kurt Weillin perintöä hopeavadilla. Tummaa kabareeta ja maailmanmusiikkia yhdistelevä Alamaailman vasarat teki myös erittäin onnistuneen yhteisprojektin Tuomari Nurmion kanssa. Kolmannella levyllään Vasarat takovat kuulijan maahan.
Introna toimivasta levyn nimikkokappaleesta ei voi olla varma, onko kyseessä sumuisilla tasangoilla kajahteleva torvi, moskeijan kutsuhuuto vai klezmer-karavaanin piiskaryyppy. Luvassa on siis monitulkintaista tavaraa. Kakkosbiisi Kyyhylly onkin iskevä ja vahvasti eteenpäin puuskuttava melontasessio - yksi levyn selkeistä ”hiteistä”. Raskaasta iskemisestä voi huomata, että yhteistyö Nurmion kanssa on jättänyt jälkensä, koska vaikkei biisi kaipaakaan mitään lisää, siihen voisi vaivatta lisätä sanat. Helmi otsalla –kappaleessa bändi kiihdyttää tempoa niin, että tuplabassot raikuvat.
Luiden valossa, vieraiden talossa -kappaleen kohdalla bändi viimein saa otteen siitä sovituksellisesta nerokkuudesta, mitä ainakin allekirjoittanut yhtyeeltä odottaa. Huikeuden lieriö –kappale alkaa bollywoodmaisella fanfaarilla, jossa sotarumpuja soitetaan elefanttien selästä. Kappaleessa viljellään mielikuvia elefanteista hyttysiin, menemättä liikaa impressionistiseen hörhöilyyn. Intia-vaikutteiden lisäksi bändi ottaa toiseksi maantieteelliseksi aluevaltauksekseen, Lähi-idän lisäksi, irlantilaisen kansanmusiikin kappaleessa Käärme toi ruton kaupunkiin. Ja samalla musiikkialueilla liikutaan myös kappaleessa Eläimet huutaa, joka tuo mieleen Flecktones –kvartetin etnojazzit. Kappaleen lopussa kuultava narina viestii liitoksien äärimmäisyyksiin laittamisesta. Bändi ei päästä itseään saatikka kuulijaa vähällä.
Katkorapu -kappaleessa polku-urut ja torvet tahdittavat iloista sambaa. Jälleen kerran uusi maantieteellinen valtaus vasaroille, vaikka perustunnelma tuntuukin kumpuavan Balkanin klezmer-musiikista. Tulisten etnorymistysten lisäksi tempoa rauhoitetaan haikealla tunnelmapalalla Lumeen nukkuneet.
Maahan -levyllä Vasaroiden soittoa ei voi kritisoida, koska bändi maustaa täydellistä soittoaan rouheudella ja riitasoinnuilla. Lisäksi edeltäjiinsä verrattuna Maahan -levy on paljon tanakampi, selkeämpi ja tiiviimpi kokonaisuus. Tällä levyllä tunnelmointeja ei ole venytetty kokonaisiksi biiseiksi, vaan ne operoivat biisien sisällä. Levyltä löytyy hittejä ja leikillisyyttä, mutta levyllä on myös syvyyttä niin kuin valuma-alueessa kerroksia. Vasarat vie kuulijansa eri maanosien ja maakerroksien kautta poismaatuneiden ihmisten luo, syvälle alamaailmaan.
Kuusihenkinen kebab-kosher-jazz-film-traffic-punk -yhtye soittaa nyrjähtänyttä paahtoaan vaskipuhaltimilla, selloilla, lyömillä ja koskettimilla. Vuonna 2003 alkanut lyhytaikainen yhteistyö Tuomari Nurmion kanssa nosti yhtyettä kulttimaineesta laajempaan tietoisuuteen. Vuoden 2007 Maahan-levyllä Vasarat jatkavat vaellustaan instrumentaalisti kohti entistä iskevämpää hurmosta, puhaltaen henkeä läpi vaskien Kurt Weillin jalanjäljillä.
Linkki: www.vasarat.com
(Päivitetty 12.7.2010)