Ipecac

Amerikkalainen Dälek on yksi hiphop-artistien kummajainen, lähinnä johtuen omintakeisesta lähestymistavastaan kyseiseen musiikkityyliin. Kun biittien ja puhelaulun seasta alkaa vyöryä päälle tuhtia äänivallia niin heikompaa saattaa hirvittää. Näin ainakin kahdella aiemmalla levyllä. From The Filthy Tongues Of Gods And Griots (2002) sekä Absence (2004) tarjoilivat täyteenahdettua äänimaailmaa ja painostavaa tunnelmaa. Jos tuorein teos olisi jatkanut samalla kaavalla niin huumori olisi kenties ollut koetuksella.

Kauas ei omena kuitenkaan puusta putoa, äänivallit ovat yhä läsnä. Ne eivät enää kuitenkaan käy jatkuvasti päälle kuin yleinen syyttäjä vaan ovat sen sijaan kevyempiä, hienovaraisempia ja helpommin lähestyttävissä. Jo päälle kymmenminuuttisen avaus- ja nimikkoraidan loppuosa esittelee herkänkauniin melodian. Muilta osin levyn yleisfiilis ei kuitenkaan ole aurinkoinen, päinvastoin. Tummia värejä tulisi käytettyä jos ääni pitäisi muuttaa kuvaksi. Tällä kertaa paperia ei tarvitsisi kuitenkaan maalailla täyteen, sillä soundimaailma hengittää vapaammin verrattuna aiempaan.

Abandoned Language on selkeä edistysaskel jo muutenkin hyväksi todetulla polulla. Vielä kun päälle ympätään Dälekin terävästä kynästä lähteneet riimit, on kasassa paketti jota voi vain ihailla. Ja tietenkin kuunnella yhä uudestaan.