Julkaistu: 02.09.2002
Arvostelija: Jari Jokirinne
Han Soo Voice
Koska Talo jonka pihalla pelto-levyn konsepti ja syntytarina on varsin erikoinen, lienee parasta aluksi lainata p�tk� mukana tulleesta saatekirjeest�: Levyn kappaleet ovat syntyneet marraskuussa 2001 kun Jarno Alho (JVA) l�hetti muutamille yst�villeen noin kymmenen lyhyenl�nt�� sanoitusta. N�ist� jokainen valitsi itselleen sopivan, josta s�velsi ja sovitti oman tulkintansa. Jokainen syntynyt kappale on mukana t�ll� levyll�. Artistit ovat tallentaneet esityksens� rauhassa kotioloissaan, joka v�littyy levylle l�mpim�n� kotikutoisuutena ja teeskentelem�tt�myyten�.
Kyseess� on siis omalla kierolla tavallaan sek� kokoelma-ett� soololevy samassa paketissa. Painotus toki ensiksi mainitulla, ovathan lopulliset versiot vahvasti esitt�jiens� n�k�isi�, vaikka tekstien nostaginen ja kaihomielinen s�vy niit� yhdist��kin. Toinen punaisen langan kuljettaja on saatteessakin mainittu kotikutoisuus – pienell� rahalla, mutta suurella syd�mell� toteutetuista lauluista paistaa innostuneisuus ja se ilmeinen hinku, jonka vallassa tekij�t ovat tekstien kimppuun hy�k�nneet. Ainakin osasta, sill� kyll� joukkoon mahtuu my�s muutama v�hemm�n onnistunut biisintynk�.
Suvantokohdista ja sympaattisesta k�mpelyydest� huolimatta Talo jonka pihalla pelto on varsin miellytt�v� yll�tys. Yht� ehdotonta suosikkibiisi� levylt� on vaikea poimia, mutta esim. tolbiacin unelias nimikappale, Samae Koskisen Krakatau tai Taawi & The Seminalsin Kes�n j�lkeen voisivat t�lle pallille nousta. My�s Alekseij Konstantinoffin lo-fi dubbailuversiot ovat oikein maukasta kuunneltavaa ja pirist�v�t muuten melko vahvasti akustisiin kitaroihin nojaavaa ilmapiiri�.
Kokoelmia koti-Suomesta ja suuresta maailmasta.
Kommenttien keskiarvo:
melko erilaisiakin toteutuksia on levyyn mahdutettu, mutta yleisilmeelt��n, kuten jari toteaa, tottelee hyvin tekstej� ja poikain muittenkin musiikkiprojektien fiiliksi�. ainakin niiden osilta, joiden tuotantoa on korviini surffannut.
hyv� jarno! ja hyv� hyvink��! muistetaan ne juuret
walbu, my�s hyvink��n lintukodossa kasvanut