Insert Remedy: A State Of Constant Change

Dreams Untouched Music

Insert Remedyn debyyttialbumi on rahdun alle tunnin mittainen vahvasti teemallinen kokonaisuus, jota ei nielaisekaan ihan tuosta vaan tiskauksen lomassa. Kuten parin vuoden takainen teema-ep Disintegration of the Human Mind myös uutukainen vaatii täysin avautuakseen aluksi tiivistä kuuntelua. Yhtyeen musiikkia voi luonnehtia lähinnä metalliksi ilman mitään sen kummepia etu- tai jälki-liitteitä. Tiettyjä yhdenvertaisuuksia on toki havaittavissa niin Opethin, System Of A Downin kuin Neurosis- ja Isis-yhtyeidenkin suuntaan, mutta yksikään mainituista nimistä ei kerro sellaisenaan koko totuutta Insert Remedysta.

Eteerisen kauniina käynnistyvä ja tästä hitaasti repivän hysteeriseksi purkaukseksi kasvava From Unity toimii täydellisenä johdatuksena yhtyeen luomaan pienoismaailmaan. Alkupiste on jossain normaaliuden valoisammalla puolella, mutta sateenkaaren päässä ei odotakaan tällä kertaa se poimintavalmis aarrearkku vaan jotain tyystin muuta. A State Of Constant Change osoittautuukin nimensä veroiseksi teokseksi, jolla tunnelmat ja tunteet heittelehtivät nopeasti äärilaidasta toiseen. Yhden hetken totuus muuttuu käden käänteessä päinvastaiseksi, samoin kuin kulloinkin käytössä oleva metallin tyylilaji ja nämä käännökset myötäilevät tietysti tarinan päähenkilön kulloistakin tilannetta. Pienistä palasista ja hälyisästä puheesta muodostuva And Finding Balance vie tämän kehtitystyön kenties pisimmälle. Albumi sulkeutuu pitkän ja raivokkaan Between Opposites raidan jälkeen lyhyeen, mutta sitäkin seesteisempään United fiilistelyyn. Akustisen kitaran hellien sävelten vallassa onkin hyvä valmistautua päätöstä seuraavaan hiljaisuuteen, joka tuntuu nyt lohdulliselta ja uusia mahdollisuuksia täynnä olevalta.

A State Of Constant Change on hitaasti salaisuuksiaan paljastava labyrintti, jonka sokkeloissa saattaa kulua huomaamatta pitkiäkin aikoja. Massiiviset osat toimivat myös kokonaisuudesta irroitettuna, mutta ainakin aluksi albumiin kannattaa tutustua ajan kanssa. Taiteellisesti täydellisyyttä hipova kokonaisuus on osattu rytmittää juuri oikeanlaiseksi, ja sounditkin toimivat erinomaisesti, joten täysi pistepotti on lopulta ainoa mahdollinen vaihtoehto.