Onslaught: Killing Peace

Candlelight Records

Ison-Britannian legendaarinen thrash metal pumppu Onslaught paiskasi haalarit naulaan tammikuussa 1991, miss� ne sitten saivatkin roikkua aina loppuvuoteen 2004 saakka. Tuolloin b�ndin alkujaan perustaneet Nige Rockett (kitara) ja Steve Grice (rummut) p��ttiv�t koittaa, josko vanha taika olisi viel� saavutettavissa. Yhtyeen debyyttialbumi Power From Hell oltiin uudelleenjulkaistu hieman aikaisemmin ilman asianomaisten lupaa, joten kaksikko p��tteli tuosta, ett� jonkinlaista kiinnostusta yhtyett� kohtaan oli n�ht�v�sti yh� olemassa...

... ja nyt reilu kaksi ja puoli vuotta my�hemmin Onslaughtin nelj�s pitk�soitto Killing Place on valmis julkaistavaksi. Mukana on viel�p� nelj� debyyttilevyn aikaista heppua, joten mist��n v�list�vedostakaan ei tarvitse brittien yhteydess� mutista. Onslaught ei tosiaan ole ainut kultaisen 80-luvun metallib�ndi, joka on viime aikoina nostatettu kuolleista, joten suhtautumiseni koko kiekkoon oli aluksi melko nuivaa. Tai ollakseni rehellinen: en edes halunnut pit�� koko albumista, sill� mielest�ni Onslaughtin olisi pit�nyt pysy� (jostain syyst�) manan mailla. Niinp� sen yksinkertaisen asian huomaaminen ja itselleen tunnustaminen, ett� Killing Place on oikeasti tasokas tekele, on vaatinut tavallista enemm�n puristusta.

Onslaught kuuluu siis niihin harvoihin ja valittuihin orkestereihin, jotka ovat pystyneet uudelleen kasautumisensa j�lkeen luomaan my�s jotain uutta ja tuoretta. Koska 1985 ilmestynyt Power From Hell ja vuotta my�hemmin py�r�ytetty The Force ovat ajan suojaamia klassikoita, en l�hde edes vertaamaan uutukaista niihin. 1989 p�iv�n valon n�hnyt In Search Of Sanity k�y sen sijaan kelvollisesta vertailukohdasta ja tuo b�ndin ensimm�isen el�m�n viimeiseksi pitk�soitoksi j��nyt tuotos k�rsiikin suoran sel�tystappion uutukaiselle. Onslaughtin thrash metal kuulostaa edelleen suurelta osin samanlaiselta kuin kaksi vuosikymment� sitten, mutta kuten Celtic Frost my�s brittiryhm� on maustanut musiikkiaan joillain tuoreilla elementeill�. N�in herrain r�tke kuulostaa samanaikaisesti klassiselta ja tuoreelta. Veteraanien soittoon on hiipinyt my�s uudenlaista kypsemp�� teknisyytt� ja vokalisti Sy Keelerkin kuulostaa t�t� nyky� viel�kin ilke�mm�lt�.