Julkaistu: 23.02.2007
Arvostelija: Mika Roth
Listenable Records
Ranskalainen moderni metalli on siitä mielenkiintoinen ilmiö, että sen sisältä voi löytyä melkeinpä mitä vain. Yleensä yhdistävänä tekijänä on death metal, jota on sitten lähdetty työstämään/värittämään mitä ihmeellisemmin keinoin. Näin on asianlaita myös Hacriden kohdalla. Amoeban puristavasta otteesta mieleen nousevat vääjäämättä samasta maasta kotoisin olevat Gojira ja Yyrkoon, jotka molemmat takovat melko tarkkaan tällaista samantyyppistä uuden ajan hybridi metallia.
Kimurantista kulkevat kappalerakenteet ovat tälläkin kertaa luonnollisesti paljosta velkaa Deathin ja Meshuggahin kaltaisille visionääreille, sillä ilman kyseisiä yhtyeitä Hacridekin kuulostaisi varmasti kovasti erilaiselta – mikäli koko ryhmää olisi siis edes olemassa ilman em. esikuvia. Se kuuluisa ranskalainen luovuus pidetään melko lyhyessä lieassa, vaikka kokeellisuuden henki kuiskiikin silloin tällöin viisauksiaan soittajien korviin. Kaikkein pisimmälle ryhmä kurottaa Zambra kappaleella, joka on melko puolivillainen Ojos De Brujo laina. Vaikka rahkeita ei kummemmin olekaan pärjätään kovalla itseluottamuksella yllättävänkin pitkälle. Hacride flirttailee myös julkeasti Strapping Young Ladin kanssa, mikä alkaa tosin kuulostamaan parin kuuntelukerran jälkeen jo turhankin läpinäkyvältä nuolemiselta.
Amoeba on tekniseltä puolelta tarkasteltuna hieno saavutus ja kantava kokonaisuus, mutta sen ongelmana on sielullinen köyhyys ja monotonisuus. Upea kuori ei kätke tällä kertaa alleen juuri mitään omaa, minkä takia Amoeba kuluu turhauttavan nopeasti loppuun. Bändissä on ainesta – sitä en kiistä – mutta sen olisi hyvä tehdä välillä jotain tyystin omaansakin, sillä laina on aina laina.
Ranskan Poitiersista ponnistava modernia, teknistä hybridimetallia soittava kokoonpano on rankaissut maailmaa kolmen albumillisen verran.
Olivier Laffond - rummut
Benoist Danneville - basso
Samuel Bourreau - laulu
Adrien Grousset - kitarat
Kotisivut: www.hacride.com
(Päivitetty 21.04.2009)