Apulanta: Eik� viel� ole edes ilta

Levy-yhti�

Toni Wirtanen on kehitt�nyt Apulannan onnen kaavan jo joskus 90-luvulla, mutta trion iskuriffeihin, haaveelliseen melodiaan ja angtiseen purskahteluun perustuvaa keitosta on k�ytetty menestyksekk��sti kerta toisensa j�lkeen. Voisi sanoa ett� aika usein �rsytt�vyyteen asti. Hirve�sti uutta hommaan ei ole tuotu ainakaan Heinola 10:n j�lkeen, edes basistinvaihto v�lill� ei tunnu miss��n. Silti homma tiivistyy albumilta albumille ja nyt soiva yhdeks�s studioalbumi (livelevy, sinkkukokoelmat ja 30 parasta j�tet��n laskusta) kiteytt��kin kaavaa entisest��n. Se, kuinka hyvilt� menn�vuosien parhaat hitit kuulostaisivat nykykokoonpanon ��rimm�isen hioituneessa otteessa, on mielenkiintoinen pohdinnan aihe. Hetkitt�in nimitt�in tuntuu ett� Toni itsekin on hiukan kuivumassa kasaan keksint�ns� parissa, harva uusimman levyn tuotoksista ylt�� ihan Apis-klassikoksi asti. Mik� ei toki tarkoita, ettei levylt� l�ytyisi koukkua ja hyvi� hetki� alusta loppuun. Oikeasti huonot biisit eiv�t viel�k��n eksy Apis-levyille, niit� l�ytyy edelleen l�hinn� uran alkupuolelta.

Onko Apulannan kohtalona sitten ollut urautua vain sen yhden jutun pariin? Silt� pahasti vaikuttaa, mutta edelleen Tonilta irtoaa Koneeseen kadonneen, Kaivon ja Ylij��m�valumaan kaltaisia, oikeasti nautinnollisia biisej�. Punkkiahan touhussa ei ole ollut vuosikausiin ja jatkuva angsteilu tekee Apiksesta ilmi�n� hiukan uuvuttavan. Mik� mielentila toki putoaa etenkin teini-ik�iselle kansanosalle� Kokonaisuutena Eik� viel� ole edes ilta on � kaikesta raskailustaan ja m�k�tyksest��n huolimatta � kohtuullisen rennosti rullaava levy. Tarkoittaako t�m� sitten sit�, ett� b�ndi on l�yt�nyt yhteissoiton ilon vai onko Tonin el�m�ss� menossa kohtuullisen leuto vaihe, sit� ei osaa kertoa kuin ehk� b�ndi itse. Joka tapauksessa, mit��n todellista uutta auringon alle ei uusinkaan Apis-levy tarjoa. Onpahan nyt melkoisen toimiva kokonaisuus oman juttunsa l�yt�neen b�ndin tavaramerkki-soundia. Se, ett� levy meni ilmestyess��n suoraan kotimaisen listan k�rkeen, ei kai en�� yll�t� ket��n?

Kommenttien keskiarvo:

oon_ kommentoi 16.12.2007:

Pisteet:

niin helmi setti t��ki, niinku on kaikki muutkin apulannan levyt! ei voi sanoo ettei oo mit�� muutosta aikasempii, koska t�ss� levyss�h�n on aivan eri saundi ku miss�� muussa! pelkk� soitto on teknisesti parempaa ja biisit on melodialtaa tosi mukaansatempaisevia ja jollain tavalla positiivisempia aikaisempaan verrattuna (ehk� liikaakin, siit� ainoa pienen pieni miinus, huom tosi pieni). sanoitukset on taas aivan loistavia mut joidenkin biisien kertomus on ehk� ihan pieness� ristiriidassa niiden melodioiden kanssa. mutta ei niin paljon ett� se menoa haittais! ja sit� paitaitsi kaikkien p�ndien kaikki biisit on enemm�n tai v�hemm�n angstisia. kun alkaa kuuntelee noita wirtasen sanotuksii ni niist� voi l�yt�� vaikka millasii tarinoita. aluks ne saattaa jonkun mielest� kuulostaa joltain pinnalliselta p*skalta, mut niit� pit��kin kuunnella muutaman kerran ja tajuta se niitten kertomus. voisin antaa kaikille apulannan levyille 5 t�htee mut jos pit�� olla ees v�h�n kriittinen ni puol t�htee sit pois.