Juki

Joensuun suunnalta puksuttava Niinivaara Express on takatukka-pornoviikset –hengessä poseeraavan laulaja Klaus Thunderin ja pilipali-koskettimia ja taustalaulua tarjoilevan Wilhelm Meisterin muodostaman, sympaattisen hölmöä lo-fi-elektro-diskoa soittavan kaksikon tähän mennessä kolmas sinkkua pidempi äänite. Ulkoisen olemuksen, nimien ja alkuasetelman perusteella sopisi odottaa jotain mahtipontisen typerää härskeilyä – mahdollisimman halpaa ja huonoa makua ylistävää jööttiä. Niinpä yllätys on suuri, kun Ukkosmaine ainakin tällä levyllään keskittyy enemmän hellään, jopa söpöön hellittelyyn, jossa Klaus Thunderin laulu hivelee korvaa, sovitusten pelkistetty paljaus antaa tilaa kauneudelle ja herkkyydelle eikä muoviset elektro-halpistelutkaan kaada hommaa kuin hiukan korniksi.

Hyvät, matkustajat. Tämä on pikajuna Niinivaaraan, toteaa eturivin näyttelijä Pamela Tola postinumerobiisi 80200:n alkuun. Sitten kilkutellaan heleästi ja Thunder lauleskelee iloisesti kepeän rakkauslaulun. Kerrossa keinuttava E-rotic -tyylinen diskolaukka tuo hommaan lähinnä pölhöä pilkettä ja omaleimaista puuteripilveä. Samalla iloisella ilmeellä jatketaan. Jos biisit soittaisi juurevimmilla soittimilla ja tahtilajia hidastaisi hieman, homma olisi silkkaa pop-iskelmää. Kolmosbiisi Elektromanssi kuvaa oikeastaan aika hyvin koko touhua – rakkauslaulujahan nämä ovat kaikki, eikä sitä tosiasiaa onnistu lyömään täysin läskiksi edes halpahintainen viiksielektro-toteutus. Siihen ei taida Güntherit ja kumppanit pystyä. Samanlaista räkättelyä kuin vaikkapa Raptorilla on Ukkosmaineesta turha hakea. Mikä ei siis silti tee touhusta turhan tosikkoa. Aika käsittämätön kaava.

Kuinka kauan moisen tykityksen viehätys sitten jaksaa kantaa? Tuskin Ukkosmaine tulee palvelemaan jatkossa herkkien hetkien tunnelmamusiikkina, eikä siitä oikein koko illan diskojunaakaan taida saada. Mutta yksittäisinä bilenostatuksina ja omalaatuisina kuriositeetteina kaksikon biisit kyllä toimivat. Enkä nyt halua tehdä bändistä mitään hekottelu-friikkiä. Levy on oikeasti koskettava ja viehättävä, jota voi tyylilajin huomioon ottaen pitää jonkinlaisena ihmeenä. Faniksi julistaudun heti, mutta millään ilveellä en tällekään levylle voi ihan täysiä pisteitä antaa. Mainituista hyvyyksistä johtuen mennään silti reilusti plussan puolelle. Ja esimerkiksi Linnut on ihan vakavalla naamallakin sanottuna hieno biisi!