Johnny Superhero: Finally Nowhere

P��osin Turusta tuleva Johnny Superhero on valjastanut supervoimansa r�misev�n kitarapopin tekemiseen, jossa on kuultavissa raukeaa irtonaisuutta. Supersankarin ei tarvinnekaan pusertaa v�kin�isesti, vaan soinnut irtonevat helposti. Hyv�ll� tavalla horjuva soitto tuo v�lill� mieleen The Pavementin, v�lill� taas kitarat kirskuvat kuin Weezerill� parhaimmillaan. Vaikutteet h�ilyv�t pinnan alla, mutta Johnny Superheron ote kitaralaudoistaan on aivan omaa luokkaansa.

Jo aloitusbiisin Keyscenen dynamiikan taju ja shoegazingista ammentava, kitarameren p��ll� lep��v�, vellova ��nimaailma antaa ymm�rt��, ett� Johnny Superhero ymm�rt�� nyanssien p��lle. Lift-Offs In The End Of July on nimest��n huolimatta suoraviivainen, indiesti suriseva kitarockvet�isy. Parhaimmillaan b�ndi on Settle Downin, Missing Childrenin ja Compromisen kaltaisissa nyrj�ht�neiss� ja maanisissa, mutta samalla tarttuvissa kappaleissa. The Butcher�s Knifen kitaratempoiluista ja kirkuvista vokaaleista tulee mieleen jopa The Pixies. In Another Castle ja akustisesti helkk��v� We�ll Keep Running Till We�re Nowhere todistavat, ett� rauhallisempikin materiaali toimii kunnioitettavan hyvin. Kitaristi-vokalisti Antti Reikko hoitaa laulutonttinsa rauhallisesti mutta kauttaaltaan mallikkaasti.

Finally Nowhere on yhtyeen toinen omakustannelevy, ja se on enimm�kseen nauhoitettu kotioloissa. Lopputulos kuulostaa laadukkaalta, eik� resurssien niukkuutta juuri soundista kuule. Yhdyn levyn saatekirjeess� esitettyyn toiveeseen, ett� "ehk� seuraavalla kerralla ei tarvitse tehd� kaikkia levynkansia k�sin". Ei siksi, ett� kansissa olisi jotain valittamista, vaan siksi, ett� kyll� n�in oivan kokonpanon soisi l�yt�v�n kodin ilman r�ntgenkatsettakin.