Julkaistu: 15.01.2007
Arvostelija: Jari Jokirinne
Ranch
Jos The Flaming Sideburnsin reseptiä raaputtaa hieman pintaa syvemmältä, saa vastaukseksi kaksi rajusti toisistaan poikkeavaa näkökulmaa. Vallalla oleva katsantokanta näkee Fleimarit rockin autenttisuuden ilmentymänä; perinteet tuntevana, raakana ja rehellisenä live-yhtyeenä, joka kaiken lisäksi vielä näyttää pirun hyvältä. Toinen, ja selvästi vähemmän esiin tuotu seikka on, että samanaikaisesti kyse on yhdestä maamme musikaalisesti rajoittuneimmasta yhtyeistä. Bändi, joka aidon ja alkuperäisen soundin metsästyksessä on maalannut itsensä autotallin vihoviimeiseen nurkkaan. Tätä tosiseikkaa ei kukaan voi kiistää – vai kuvitteletko itse että Fleimarit seuraavalla levyllään heittäytyvät 80-lukuisen postpunkin tai vaikka acid jazzin pauloihin. Sitähän minäkin.
Asian voi toki kääntää myös päälaelleen; kun musiikkimaailma – ja jopa useat ns. taiteellisesti arvostetut artistit – tuntuvat sokean koiran lailla juoksevan trendien perässä, eikö Fleimarien tiukasti vuoteen 1966 rajoittuva tyylipaletti ole kaiken tämän antiteesi; äärimmilleen nostettu keskisormi yleistä ilmastoa vastaan ja täydellinen osoitus terveestä ”haistapaska”-asenteesta. Garagerock saattoi olla hetken muodikastakin, mutta Fleimareiden ja Hellacoptersien kaltaisille nimille tällä ei ollut merkitystä. Jos vaikkapa AC/DC, Iggy ja Motörhead ovat hetkittäisistä hairahduksista huolimatta pysyneet hyvin ladulla, ei lipsumiseen ole Fleimareillaan tarvetta.
Jos jotain “uusia tuulia” on Keys To The Highwaylta nuuskittavissa, löytyvät ne tuotantopuolelta. Äkkiväärän ja vahvasti undergroundilta haiskahtavan Pentti Dassumin valinta tuottajaksi on ollut hyvä veto. Nyt Fleimareiden levyltä löytyy vihdoin sitä likaisuutta, joka sillä keikkatilanteessa on aina ollut. En tiedä onko asialla mitään tekemistä tuottajan kanssa, vai onko linjanvedon takana itse bändi, mutta tulos on toimiva. Puritaanisimmille genre-erkeille merkityksellisempää saattaa kuitenkin olla se, että levyllä vierailee The Bellraysin laulaja Lisa Kekaula. Erityisesti rouvan läsnäoloon kiinnittää huomiota T-Rexin Children Of The Revolutionia surutta lainaavassa Conspiracyssa.
Kallion garagekone tuuttaa hikistä ja rosoista rokkipaahtoa ja kyykyttää kuulijansa kerta toisensa jälkeen.
Linkit:
facebook.com/flamingsideburns
instagram.com/theflamingsideburns
(Päivitetty 4.11.2024)