The Orders: Guilt & Confusion

Piaaf

Laadukkaassa post-punkissahan ei ole koskaan mitään vikaa. Eikä ole The Ordersissakaan, jonka debyytti Guilt & Confusion pistänee muidenkin kuin genreuskollisten Converse-kopiot vipattamaan. Mustavalkoraitapatsastelijat ja muutkin – hus tanssimaan!

The Ordersia saatiin levytemuodossa ensi kerran puolisen vuotta sitten. Kohtuullisen hyvin vastaanotettu bändin omaa nimeä kantava EP oli mallikelpoinen esitys tältä nelikolta. Nyt tarjoillaan materiaalia pitkäsoiton verran: kymmenen kappaletta ja hieman yli puoli tuntia. Reippaan parinkymmenen vuoden takaisista meiningeistä ponnistetaan eli tanssittavasta kaihostahan tässä on kyse mallia Love Will Tear Us Apart.

Kuulijan huomio kiinnittyy ensiksi laulaja Lauri Kosken ulosantiin. Pienellä miehellä on suuri ääni ja rahkeita käyttää sitä. Jotenkin mieleen tulee jälkipunkkareiden sijaan Suede ja sen keulakuva Brett Anderson. Samaa elämänjanoa on myös Kosken tavassa laulaa, joskaan ihan samanlaiseen rentouteen ei aivan ylletä, muttei tietysti tällaisessa musiikissa tarvitsekaan. Hienoinen kireys sopii hyviin kiihkeään musiikkiin. Yhtä kaikki, laulu on The Ordersin vahvimpia lenkkejä. Eikä soitossakaan mitään vikaa ole. Mikään instrumentti ei nouse liian hallitsevaksi, vaan kokonaisuus on hyvin tasapainossa. Tyylipuhdasta meininkiä.

Kotioloissa ei aina malta istuksia aloillaan The Ordersia kuunnellessa. Losing Ourselves houkuttaa jorailemaan ja tiukka instant-hitti No Safe Place vielä enemmän. Sitä suorastaan haistaa pienen klubin tupakansavun ja hien sävyttämän tunkkaisen ilman ja näkee itsensä vähintään nyökyttämässä päätään hymynkare kasvoilla bändin tahtiin. World´s Processing Evil hidastaa hieman, mutta kitara liitelee keskitempobiitin molemmin puolin sen verran hienosti, että tämä osunee sopivassa mielentilassa kohtuusyvälle sieluun. Kappaleessa Apart luistellaan eteenpäin tiukan hi-hatin tahdittamana. Miellyttävästi loppua kohden ei hidastella liikaa vaan nopeaa tempoa pidetään yllä. Vasta viimeisessä biisissä Split Us in Two Halves hellitetään ja annetaan melankolian kuohahtaa yli. Loppujen lopuksi kai henki voittaa nopeuden.

The Ordersia kannattaa pitää silmällä. Guilt & Confusion on hyvä avaus vaihtoehtoisemmalle musiikkivuodelle 2007.