Julkaistu: 29.12.2006
Arvostelija: Jari Jokirinne
Vagrant
The Hold Steady on äärimmäisen virkistävä uusi tuttavuus. Sen suosima rehellinen ja raaka baarirock on ajan ilmastoon verrattuna täysin epämuodikasta, mutta ehkä juuri tämä tekee siitä niin mielenkiintoisen. Kun on kuunnellut peräjälkeen tusinaa toisiltaan kuulostavaa trendipumppua, niin väkisinkin alkaa kaipaamaan pudotusta takaisin perusasioiden pariin. Ja parempaa maan pinnalle palauttajaa kuin The Hold Steady on tällä hetkellä vaikea kuvitella.
Muutama vertaus Hold Steadyn kohdalla on pakko hoitaa heti alta pois. Kyllä, bändi on rutkasti velkaa sekä Bruce Springsteenin E-Street Bandille että Thin Lizzylle. Alkuun tämä velkalasti tuntui jopa hieman liian raskaalta, mutta mitä enemmän Boys And Girls In America-levyä on veivannut, sitä paremmin myös yhtyeen oma ja vankka ääni tulee esiin. Raamit, joiden sisällä liikutaan, ovat pitkälti samat – mutta se tärkein, eli itse sisältö, ei ole. Kaikesta kuulee, että Hold Steady, ja varsinkin sen keulahahmo Craig Finn ovat upottaneet sekä rystysensä että sydänverensä levyn uriin. Ei siis ihme, että hieman vanhemmalle lukijakunnalle suunnatut laatulehdet, kuten Uncut ja Rolling Stone ovat ottaneet yhtyeen omakseen. Ensiksi mainittu jopa valitsi hiljattain Boys And Girls In American “kuukauden albumiksi”. Kaikki, jotka ovat kyseisen lehden arvioiden kattavuuteen perehtyneet, osaavat arvostaa tätä saavutusta.
Boys And Girls In America on siinäkin mielessä harvinainen teos, että sen kuvailemiseen voi samanaikaisesti käyttää adjektiiveja ”klassinen” ja ”särmikäs”. Yleensä – tai ainakin 70-luvun jälkeen - nämä ovat olleet auttamattomasti toisensa poissulkevia termejä. Usein rockin yhteydessä mainittu sana klassinen on ollut vain kiertoilmaus tylsälle, aikuismaiselle ja samaa rataa tarpovalle kierrätysrockille. Se kaiken lähtökohta, eli tunteen palo, tuntui kuolleen kliinisen ja itsekeskeisen 80-luvun myötä. Edes grungen tuoma hetkellinen virkistys ei tätä noidankehää pystynyt murtamaan. Nyt merkkejä tästä on kuitenkin ilmassa; Hold Steadyn lisäksi samoille linjoille ovat viimeisimpien julkaisujensa myötä hiipineet mm. Moneybrother, The Zutons ja Midlake. Ja onhan myös itse Pomon nauttima arvostus viime vuosina noussut merkittävästi.
Raakaa perusrokkia, sielukkuutta ja täyteläisiä kertosäkeitä. Voiko rock-bändiltä enempää odottaakaan? Brooklyniläinen viisikko jalostaa mm. The E Street Bandille luonteenomaista sielukkuutta karuun, mutta rikkaasti sovitettuun kapakkirokkiin ja pehmeämpään pianovahvisteiseen kitarointiin.
Kotisivut: www.theholdsteady.com
(Päivitetty 09.08.2008)